Minilex - Lakipuhelin

Lääkerikos - KKO:2015:66

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Lääkerikos
    tahallisuus
    Olosuhdetahallisuus
    Erehdys
    Kieltoerehdys

Tapauksessa A oli tilannut Yhdysvalloista netin kautta postitse 200 kappaletta 5 milligrammaa melatoniinia sisältäviä valmisteita. Tapauksessa käsiteltiin, oliko A:n katsottu syyllistyneen tahalliseen lääkerikokseen ja oliko kysymyksessä kieltoerehdys.

Syyttäjä vaati rangaistusta A:lle lääkerikoksesta sen perusteella, että hän oli tahallaan taikka törkeästä huolimattomuudesta 8.3.2013 lääkelain sekä sen nojalla annetun asetuksen vastaisesti postitse tuonut maahan Euroopan talousalueen ulkopuolelta olevasta valtiosta lääkelaissa tarkoitettuja valmisteita eli 200 kappaletta 5 milligrammaa melatoniinia sisältäviä tabletteja. A myönsi tilanneena melatoniinitabletteja, mutta kiisti syytteen sillä perusteella, että melatoniinia ei voitu pitää enää lääkkeenä 16.5.2012 Euroopan komission annettua asetuksen kyseessä olevassa asiassa. A myös vetosi, että hänet tulisi vapauttaa kieltoerehdyksen perusteella rikosoikeudellisesta vastuusta, koska hän oli luullut tilaavansa lisäravinteeksi luokiteltua melatoniinia eikä hän ollut tilannut sitä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudestaan. Käräjäoikeus lausui, että lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen annetun asetuksen mukaan lääkevalmisteiden hankkiminen sekä vastaanottaminen postitse Euroopan talousalueen ulkopuolelta olevasta valtiosta on kielletty. Suomessa 5 milligrammaa melatoniinia sisältävä valmiste luokitellaan reseptillä hankittavaksi lääkkeeksi. Käräjäoikeus katsoi A:n syylliseksi lääkerikokseen ja tuomitsi tästä hänelle sakkorangaistuksen. Käräjäoikeus lausui päätöksessään, että A:lla on ollut mahdollisuus hankkia tietoa itse melatoniinista ja sen maahantuonnin luvallisuudesta tullilta taikka Fimealta. A on myös voinut perustellusti varautua siihen, ettei valmisteiden tilaaminen ole sallittua. Kieltoerehdys ei siis tule sovellettavaksi.

A valitti asiasta hovioikeuteen ja vaati käräjäoikeudessa esittämillään perusteilla, että syyte hylättäisiin. Hovioikeus lausui, että lääkelain 6 §:n mukaan Fimean tehtävä on päättää, pidetäänkö ainetta tai valmistetta lääkkeenä. Fimea on lääkeluettelossaan ja luokitteluperusteissaan katsonut, että 5 milligrammaa melatoniinia sisältävät valmisteet ovat lääkemääräyksellä toimitettaviin lääkevalmisteisiin rinnastettavia tuotteita. Näin ollen hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

A sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen. A vaati, että syyte hylätään ja tapauksesta pyydetään Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisu. Syyttäjä vaati valituksen hylkäämistä. Korkeimmassa oikeudessa kysymyksenä oli, oliko 5 milligrammaa melatoniinia sisältävä valmiste lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen annetun asetuksen 3 §:ssä tarkoitettu lääkevalmiste. Ja jos on, onko kyseessä ollut A:n kohdalla kieltoerehdys.

Lääkelain 3-5 §:ssä säädetään, mitä lääkkeellä tarkoitetaan. Saman lain 19 § säätää lääkkeen maahantuonnista ja viittaa asetukseen, jonka mukaan Euroopan talousalueen ulkopuolelta postitse lääkkeiden tilaaminen on kiellettyä. Loppupeleissä Fimea päättää Suomessa, luokitellaanko jokin aine lääkkeeksi. Fimean mukaan lääkkeeksi katsotaan kaikki melatoniinivalmisteet, jotka sisältävät 2 milligrammaa tai enemmän melatoniinia vuorokausiannoksina. Näin ollen korkein oikeus totesi, että ottamalla huomioon melatoniinin mainitsemisen lääkeluettelupäätöksessä ja Fimean aikaisempi ja komission asetuksen jälkeinen luokittelukäytäntö, 5 milligrammaa melatoniinia sisältävä valmiste on katsottava lääkevalmisteeksi lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen annetun asetuksen 3 §:n 3 momentin mukaan.

Lääkerikoksesta voidaan tuomita, mikäli vastaajan menettely on tahallista taikka törkeän huolimatonta. Tahallisesta teosta tuomitseminen vaatii sen, että tahallisuus kattaa kaikki rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvat seikat. Kiistatonta on se, että A on tilannut valmisteet Yhdysvalloista. Hänen tahallisuuttaan asiassa ei poista hänen oikeudellisesta sääntelystä tekemät virheelliset johtopäätökset tai oikeudellisen tiedon hankkimatta jättäminen. A oli vedonnut komission asetukseen, jossa oli luokiteltu melatoniini elintarvikkeeksi ja melatoniinista kirjoitettuihin lehtijuttuihin. Hän olisi kuitenkin voinut hankkia melatoniinin maahantuonnista ajantasaista ja varmaa tietoa Fimealta tai tullilta, mitä hän ei ole väittänytkään tehneensä. A:n katsotaan toimineen rikoslain 3 luvun 6 §:n edellyttämällä tavalla tahallisesti ja A on ollut rikoksen teon hetkellä selvillä kaikkien niiden keskeisten seikkojen käsillä olosta, jotka lääkerikoksen toteutuminen tunnusmerkistön mukaan edellyttää.

Kieltoerehdyksestä korkein tuomioistuin lausui, että A:n erehtymistä tilaamiensa melatoniinivalmisteiden lääkeluonteesta ei pidetä rikoslain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen anteeksiannettavana. A ei nimittäin ollut tarkistanut melatoniinin lääkeluonnetta tullilta eikä Fimealta. Hän oli tehnyt johtopäätöksensä pelkästään komission asetuksen ja lehtikirjoitusten perusteella eikä näissä annettu väärä tieto voi juuri johtaa anteeksiannettavaan erehdykseen tässä tapauksessa.  A oli myös vaatinut ennakkoratkaisupyyntöä, mutta komission asetuksen tulkinnasta ei ole epäselvyyttä, ei korkein oikeus katso perusteita olevan sille. Hovioikeuden lopputulosta ei siis muuteta. 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa