» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kysymys siitä, tulisiko rikokseen luonteenomaisesti liittyvää vahingonkorvausta alentaa, koska korvausvelvollisuutta ei otettu huomioon rangaistusta alentavana seikkana.
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 7 vuoden vankeusrangaistukseen ja velvoittanut A:n suorittamaan B:lle korvaukseksi kivusta ja särystä 8 400 euroa, henkisestä kärsimyksestä 67 000 euroa sekä pysyvästä viasta ja haitasta 31 000 euroa korkoineen. A valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Valituksessaan A vaati muun ohella, että rangaistusta lievennetään ja hänen B:lle maksettavaksi tuomittuja korvauksia alennetaan.
Hovioikeus lausui rangaistuksen mittaamisen osalta, että se otti rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon A:n maksettavaksi tuomittavat huomattavat vahingonkorvaukset. Näin ollen hovioikeus alensi A:lle tuomitun vankeusrangaistuksen 5 vuodeksi vankeutta. Korvauksia alennettiin siten, että kivun ja säryn osalta korvausta alennettiin 5 000 euroon, henkisen kärsimyksen osalta 40 000 euroon sekä pysyvän vian ja haitan osalta 20 000 euroon korkoineen.
B ja syyttäjä valittivat hovioikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen. Valituksissaan he vaativat, että A:lle tuomittu rangaistus korotetaan 7 vuodeksi vankeutta.
Korkeimpaan oikeuteen asia päätyi rangaistuksen mittaamisen osalta. Kysymys oli rangaistuksen mittaamisperusteiden osalta siitä, tuleeko rangaistusta mitattaessa ottaa huomioon rikoslain 6 luvun 4 §:ssä tarkoitettu rangaistusta alentava peruste. Rikoslain säännöksessä sanotaan, että jos tekijälle on rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuu muu seuraus, joka yhdessä rangaistuksen kanssa johtaisi rikoksen laatuun nähden kohtuuttomaan tulokseen, tällainen seikka on rangaistusta mitattaessa otettava kohtuuden mukaan huomioon. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että säännös on poikkeusluonteinen, eivätkä sen piiriin kuulu rikokseen ja rangaistukseen säännönmukaisesti liittyvät seuraamukset.
Korkein oikeus pitää alempien oikeuksien tuomitsemia korvauksia tyypillisinä tämänkaltaisissa rikoksissa. Tällöin kysymys ei ole poikkeuksellisesta, vaan tällaiseen rikokseen luonteenomaisesti liittyvän vahingon korvaamisesta. Näin ollen hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A:lle tuomittua rangaistusta korotetaan 6 vuodeksi vankeutta. Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa