» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati A:lle rangaistusta kolmesta törkeästä maksuvälinepetoksesta ja kolmesta törkeästä väärennyksestä ja B:lle kahdesta törkeästä maksuvälinepetoksesta ja kahdesta törkeästä väärennyksestä. A ja B olivat mm. Englannista saadulla väärennetyllä shekillä nostaneet silloisen Merita Pankki Oyj:n konttorista 1 888 275,25 markkaa ja vieneet rahat Englantiin. Nordea Pankki Suomi Oyj vaati, että HS ja PV velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan sille vahingonkorvaukseksi kateisiin jääneistä rahoista 317 585,09 euroa korkoineen.
Käräjäoikeus hylkäsi syytteet ja korvausvaatimukset, koska asia epäselvässä tilanteessa oli ratkaistava syytetyn eduksi, käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi tiennyt shekkien olleen väärennettyjä.
Syyttäjä ja pankki valittivat hovioikeuteen. Hovioikeudessa määrättynä käsittelypäivänä A ei ollut saapunut paikalle pääkäsittelyyn. A tuomittiin kolmesta törkeästä maksuvälinepetoksesta ja kolmesta törkeästä väärennyksestä kolmeksi vuodeksi vankeuteen, vaikka hän ei ollut saapunut henkilökohtaisesti kutsuttuun pääkäsittelyyn. A oli toimittanut hovioikeudelle lääkärinlausunnot, joiden perusteella hovioikeus katsoi, ettei A:ta voitu henkilökohtaisesti kuulla. Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko hovioikeus menetellyt oikein, kun se ei ollut kuullut A:ta henkilökohtaisesti.
Perusteluna ratkaisulle hovioikeus piti mm. sitä, että lain mukaan asia voidaan tutkia ja ratkaista vastaajan eli A:n poissaolosta huolimatta, jos hänen läsnäolonsa asian selvittämiseksi ei ole tarpeen ja hänet on sellaisen uhalla kutsuttu tuomioistuimeen.
A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen. Korkeimman oikeuden perusteluissa käytiin mm. sitä läpi, että voidaanko vastaaja tuomita vankeusrangaistukseen, ellei häntä ole henkilökohtaisesti kuultu pääkäsittelyssä. Säännöksen mukaan hovioikeudella ei olisi ollut perusteita tuomita vastaajaa vankeusrangaistukseen, jota koskeva syyte on käräjäoikeudessa hylätty, ellei häntä ole henkilökohtaisesti kuultu pääkäsittelyssä.
Korkein oikeus katsoi, että A:n toimittamien lääkärinlausuntojen perusteella ei voida päätellä, onko A masennuksensa vuoksi ollut pitkään ha pysyvästi kykenemätön saapumaan oikeuteen. Hovioikeuden olisi tullut hankkia omasta aloitteesta lisäselvitystä. Näin ollen korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden tuomio ei ollut lain mukainen ja asian käsittelyä on A:n osalta jatkettava hovioikeudessa. Hovioikeuden tulee tarkemmin selvittää A:n esteen laatu ja pysyvyys, ja tämän jälkeen ratkaista asia, kun edellytykset siihen ovat olemassa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa