Minilex - Lakipuhelin

KKO:2013:90

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • rangaistuksen määrääminen
    rangaistuksen mittaaminen
    Koventamisperusteet

Hovioikeus oli tuominnut moottoripyöräkerhoon kuuluneet vastaajat muun ohella kahdesta murhan yrityksestä vankeusrangaistuksiin, joita mitattaessa otettiin rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdan nojalla rangaistusta koventavana seikkana huomioon se, että rikokset oli tehty vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Kysymys koventamisperusteen soveltamisen edellytyksistä ja rangaistuksen mittaamisesta.

Käräjäoikeus luki A:n, B:n ja L:n syyksi kaksi tapon yritystä sekä A:n ja B:n syyksi lisäksi ampuma-aserikoksen. Käräjäoikeus katsoi, että tuomitsemiskynnyksen ylittävää näyttöä siitä, että U ja R olisivat olleet ampumisen yrityksissä tekijäkumppaneina pidettävässä asemassa tai toimineet yllyttäjinä tai avunantajina syyttäjän esittämän toissijaisen vaatimuksen mukaisesti, ei ollut esitetty. U:hun ja R:ään kohdistetut syytteet oli siten hylättävä. S:ään kohdistettu syyte avunannosta kahteen murhan yritykseen hylättiin. M:n syyksi luettiin syytteen mukaisesti rikoksentekijän suojeleminen ja ampuma-aserikos. Käräjäoikeus tuomitsi syytteen enemmälti hyläten A:n, B:n ja L:n kahdesta tapon yrityksestä sekä A:n ja B:n lisäksi ampuma-aserikoksesta, A:n ja B:n, kummankin erikseen, yhteiseen 3 vuoden 6 kuukauden sekä L:n 3 vuoden 4 kuukauden vankeusrangaistukseen. M tuomittiin rikoksentekijän suojelemisesta ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 55 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

A ja B on hovioikeudessa tuomittu X:ään ja Y:hyn kohdistuneista kahdesta murhan yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta, A yhteiseen 5 vuoden vankeusrangaistukseen ja B yhteiseen 4 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistukseen. S on tuomittu avunannosta törkeän pahoinpitelyn yritykseen 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja M rikoksentekijän suojelemisesta ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 55 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. B:n rangaistusta alentavina on otettu huomioon kaksi aikaisempaa vankeustuomiota. Hovioikeus on rangaistuksia mitatessaan A:n, B:n ja S:n osalta soveltanut rikoslain koventamisperustetta sillä perusteella, että heidän rikoksensa oli tehty järjestäytyneen ryhmän, Cannonball MC:n (jäljempänä CMC) jäseninä. M:n osalta hovioikeus on katsonut, ettei edellytyksiä koventamisperusteen soveltamiselle ole. Hovioikeus on katsonut, että syyttäjän todistajana kuulustuttaman rikosylikonstaapelin kertomus ei yksin riittänyt osoittamaan, että CMC olisi järjestäytynyt vakavien rikosten tekemistä varten. Tämän ja muun esitetyn selvityksen vähäisyyden vuoksi hovioikeus perusti arvionsa siihen, osoittivatko syytteessä mainitut rikokset järjestäytyneisyyttä vakavien rikosten tekemistä varten.

Rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdan mukaan rangaistuksen koventamisperusteena on rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Rikoslain esitöissä todetaan, että kyseisen koventamisperusteen soveltamisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on järjestäytynyt ryhmä. Järjestäytymisen ryhmässä tulee olla niin tiivistä, että siitä voidaan päätellä käskyvaltasuhteiden olemassaolo ja työnjaon eriytyminen. Esimerkkeinä rikostyypeistä, joihin koventamisperuste soveltuisi, on mainittu huumausainekauppa, taloudellinen rikollisuus ja rahanpesu, ihmiskauppa sekä yleensä rajat ylittävät kansainvälisen rikollisuuden muodot. Esitöiden mukaan koventamisperusteen soveltaminen edellyttää järjestäytymisen lisäksi, että ne rikokset, joiden tekemistä varten ryhmä on järjestäytynyt, ovat vakavia.

Korkein oikeus katsoo, että mainitusta Turun hovioikeuden tuomiosta ilmenevät seikat sekä CMC:n hierarkiasta, kurista ja toimintatavoista esitetty todistelu yhdessä nyt kysymyksessä olevien rikosten vaikuttimien ja tekotavan kanssa viittaavat siihen, että kerhon toiminnassa syyllistytään vakavien rikosten tekemiseen. Jotta rikoslain koventamisperustetta voitaisiin soveltaa, on kuitenkin edellytettävä, että ryhmän järjestäytymisen tarkoituksena on vakavien rikosten tekeminen. Merkittävimpiä rikollisen tarkoituksen arviointiperusteita ovat ryhmän toimintaan liittyvät rikokset. Ne voivat olla ryhmän toiminnassa aiemmin tehtyjä, ratkaistavana olevassa asiassa syyksiluettuja tai ryhmän toiminnassa suunniteltuja. Korkein oikeus toteaa, että aikaisemman rikostuomion yhteenliittymisen tarkoitusta koskevalla johtopäätöksellä ei ole sellaista niin sanottua positiivista oikeusvoimavaikutusta, että mainittuun hovioikeuden tuomioon sisältyvä CMC:tä koskeva järjestäytyneisyyden arviointi olisi asetettava tässä asiassa annettavan ratkaisun pohjaksi. Tuomiolla on kuitenkin todistusvaikutus arvioitaessa koventamisperusteen sovellettavuutta nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Toisaalta mainittuihin rikoksiin on syyllistynyt vain suhteellisen pieni osa CMC:n jäsenistöstä. Ensimmäinen ja toinen tekokokonaisuus on toteutettu pääosin samojen neljän vastaajan toimesta. Heistä kolme on ollut mukana myös kolmannessa tekokokonaisuudessa, johon on lisäksi liittynyt muita CMC:n kolmeen eri osastoon kuuluneita henkilöitä.

Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että CMC olisi rikoslain tarkoittamalla tavalla järjestäytynyt vakavien rikosten tekemistä varten. Korkein oikeus katsoo, että edellytyksiä mainitun koventamisperusteen soveltamiselle ei ole ollut.

Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomiota S:n ja M:n osalta. A tuomittiin hovioikeuden häneen syykseen lukemista kahdesta murhan yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 7 vuoden vankeusrangaistukseen, josta on rikoslain nojalla tehtävä hovioikeuden määräämä vapaudenmenetystä vastaava vähennys. A tuomittiin lisäksi menettämään sotilasarvonsa. B tuomittiin hovioikeuden häneen syykseen lukemista kahdesta murhan yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 6 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen, jota mitattaessa on rikoslain mukaan otettu huomioon Turun hovioikeuden ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomitsemat vankeusrangaistukset. B:lle tuomitusta rangaistuksesta on rikoslain nojalla tehtävä hovioikeuden määräämä vapaudenmenetystä vastaava vähennys. Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muutettu.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]