» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, että henkilölle tuli määrätä yhdyskuntapalvelua vankeuden sijasta.
Virallisen syyttäjän syytteestä käräjäoikeuden tulkinnan mukaisesti A oli ilman asianmukaista ajolupaa yleisillä teillä
1) Heinolan maalaiskunnassa kuljettanut henkilöautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon jälkeen 2,23 promillea ja olosuhteiden ollessa sellaiset, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisten turvallisuudelle sekä hän oli laiminlyönyt olosuhteiden edellyttämän huolellisuuden ja varovaisuuden aiheuttaen toiminnallaan vaaraa ja vahinkoa siten, että auto oli suistunut tieltä. Edellä mainittu oli tapahtunut 17.5.1994.
2) A oli Asikkalassa kuljettanut henkilöautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ollut ajon jälkeen 1,65 promillea sekä olosuhteiden ollessa sellaiset, että teko oli ollut omiaan vaarantamaan toisten turvallisuuden. Edellä mainittu oli tapahtunut 18.5.1994.
3) A oli Padasjoella kuljettanut henkilöautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon jälkeen ollut 1,99 promillea sekä olosuhteiden ollessa sellaiset, että teko oli ollut omiaan vaarantamaan toisten turvallisuuden. Edellä esitetty oli tapahtunut 1.6.1994.
Näiden pohjalta käräjäoikeus tuomitsi A:n kolmesta törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta sekä kolmesta ajo-oikeudetta ajamisesta yhteensä 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeudessa oli esitetty A:n soveltuvuus yhdyskuntapalvelukseen sekä siellä oli esitetty A:n suostumus yhdyskuntapalveluksen suorittamiseen vankeuden sijasta, mutta käräjäoikeus ei hyväksynyt niitä eikä ottanut niihin kantaa.
A valitti käräjäoikeuden päätöksestä Kouvolan hovioikeuteen. A vaati, että hänelle määrätään yhdyskuntapalvelusta vankeusrangaistuksen sijasta. Hovioikeuden mukaan A ei voinut selvitä yhdyskuntapalveluksesta. Hovioikeus ei näin ollen muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.
A:lle myönnettiin valituslupa Korkeimpaan oikeuteen. A vaati valituksessaan samaa kuin hovioikeudessa eli vankeuden sijasta hänelle määrättäisiin yhdyskuntapalvelusta. Virallinen syyttäjä antoi häneltä pyydetyn lausuman valitukseen.
Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan virallisen syyttäjän on hankittava yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vastaavalta Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistolta selvitys rikoksesta epäillyn soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun, jos syyttäjä päätyy nostamaan syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelusta. Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 4 §:n mukaan yhdyskuntapalvelukseen tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa yhdyskuntapalveluksen suorittamiseen. Saman säännöksen mukaan yhdyskuntapalvelus voidaan tuomita, jos rikoksentekijän katsotaan suoriutuvan yhdyskuntapalveluksesta. Mainitun asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen on tutkiessaan rikoksesta epäillyn soveltuvuutta yhdyskuntapalvelukseen otettava huomioon hänen kykynsä ja halukkuutensa suoriutua yhdyskuntapalveluksesta. Kriminaalihuoltoyhdistyksen tulee myös ottaa rikoksentekijän muut olosuhteet huomioon. Kriminaalihuoltoyhdistyksen tulee samalla selvittää mahdollisten tukitoimien tarve yhdyskuntapalveluksen rinnalle.
Tuomioistuimen harkinnalla, selviytyykö rikoksentekijä yhdyskuntapalveluksesta, ei ole lainsäädännössä edellytyksiä. Hallituksen esityksen mukaan lähtökohtana yhdyskuntapalvelukselle on pidettävä rikoksentekijän edellytyksiä ja hänen omaa haluaan suoriutua yhdyskuntapalveluksesta. Hallituksen esityksen mukaan soveltuvuusharkinta ei saa olla valikoivaa.
Näin ollen Kriminaalihuoltoyhdistys tekee lähtökohtaisesti soveltuvuustutkinnan rikoksentekijän asettamisesta yhdyskuntapalvelukseen. Kriminaalihuoltoyhdistyksellä on parhaat mahdollisuudet arvioida rikoksentekijän soveltuvuus yhdyskuntapalvelukseen. Näin ollen tuomioistuimella ei ole normaalisti aihetta poiketa Kriminaalihuoltoyhdistyksen käsityksestä. Tuomioistuin saa poiketa Kriminaalihuoltoyhdistyksen kannasta silloin, kun rikoksentekijän oikeusturva sitä vaatii. Tuomioistuimen on ilmoitettava perusteet poikkeamiselle.
Kriminaalihuoltoyhdistys on lausunnossaan ilmoittanut A:n olevan erittäin motivoitunut yhdyskuntapalvelukseen. Lausunnon mukaan A soveltuu yhdyskuntapalvelukseen, mutta tarvitsee päihdeongelman vuoksi tukitoimenpiteitä yhdyskuntapalveluksen rinnalle.
Käräjäoikeus ei ole tuomiossaan lausunut yhdyskuntapalveluksesta mitään. Hovioikeus oli taas katsonut, ettei A voi suoriutua yhdyskuntapalveluksesta. Hovioikeus ei kuitenkaan ilmoittanut perusteita, joilla se oli päätynyt kyseiseen ratkaisuun. Näin ollen Korkeimman oikeuden mukaan edellä mainitut lain edellytykset eivät täyty alempien oikeuksien tekemien päätösten lomassa. Menettelyä alemmissa oikeuksissa ei voida pitää asianmukaisena Korkeimman oikeuden mukaan.
Korkeimman oikeuden mukaan edellä esitetty ja aikaisempi A:n rikosura ei ole este yhdyskuntapalveluksen määräämiselle. Ratkaisevaa on kokonaisarviointi siitä, voiko rikoksentekijän katsoa suoriutuvan yhdyskuntapalveluksesta. Korkeimman oikeuden mukaan ei ole syitä ilmennyt, miksi A ei voi selviytyä yhdyskuntapalveluksesta. Yhdyskuntapalvelusta puoltaa se, että A on tuomittu aikaisemmin yhdyskuntapalvelukseen, josta hän on sittemmin selvinnyt ja suorittanut kokonaisuudessaan. Näin ollen Korkeimman oikeuden mukaan A voidaan tuomita yhdyskuntapalvelukseen.
Korkein oikeus muuttaa hovioikeuden tuomiota. A:lle määrätään 5 kuukauden vankeusrangaistuksen sijasta 140 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa