» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2012:41 oli kysymys rekisterimerkintärikoksesta. A oli yhteisymmärryksessä B:n ja C:n kanssa kirjallisen kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksen mukaisesti ilmoittanut kaupparekisteriin kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi itsensä. B ja C olivat kuitenkin osallistuneet yhtiön hallinnolliseen ja liiketoiminnalliseen päätöksentekoon yhdessä A:n kanssa. Käräjäoikeuden mukaan yksinomaan A:n merkitseminen vastuunalaiseksi yhtiömieheksi oli antanut väärän kuvan liiketoiminnasta vastuussa olevista henkilöistä. Siten käräjäoikeus katsoi A:n ja B:n syyllistyneen rekisterimerkintärikokseen. A ja B valittivat hovioikeuteen. Hovioikeuden mukaan A:n ja B:n yhteinen tarkoitus oli ollut aiheuttaa kaupparekisteriin oikeudellisesti merkityksellinen tieto, joka oli ollut omiaan johtamaan harhaan sekä rekisterinpitäjää että tiedon käyttäjää. Näin ollen hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden syyksilukemista ollut muutettava. Hovioikeus joka tapauksessa lievensi A:lle tuomitun rangaistuksen sakkorangaistukseksi ja alensi B:lle tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta.
A ja B valittivat edelleen Korkeimpaan oikeuteen vaatien syytteen hylkäämistä. Rikoslain mukaan se, joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon, on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta. Korkein oikeus totesi rekisterimerkintärikosta koskevan säännöksen suojaavan erityisesti viranomaisten ylläpitämien yleisten rekistereiden luotettavuutta ja rekistereiden sisältämien tietojen totuudenmukaisuutta. Korkein oikeus viittasi perusteluissaan lain esitöihin, joiden mukaan totuudenvastainen tieto on aina väärä. Toisaalta esitöiden mukaan joskus myös sinänsä totuudenmukainen tieto saattaa olla väärä, jos se tiedossa olevien puutteiden, esitystavan tai asiayhteyden vuoksi on aivan selvästi omiaan johtamaan vastaanottajaa harhaan. Korkeimman oikeuden mukaan ulkopuolisen kannalta nimenomaan kaupparekisterissä olevat tiedot liiketoiminnan vastuunalaisista harjoittajista ovat keskeinen lähde arvioitaessa, miten päätösvaltaa yhtiössä käytetään ja kenellä on henkilökohtainen vastuu yhtiön velvoitteista. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaupparekisteristä saatava tieto vastuunalaisesta yhtiömiehestä ei ole väärä tai harhaanjohtava.
Korkein oikeus totesi kaupparekisteriin annetun tiedon vastuunalaisesta yhtiömiehestä olleen yhtiösopimuksen mukainen ja siten muodollisesti oikea. B ja C olivat kuitenkin toimineet yhtiömiehen asemaan rinnastettavalla tavalla kysymyksessä olevaa kommandiittiyhtiötä perustettaessa ja olivat myös yhtiön toiminnan aikana käyttäneet yhtiön päätöksentekovaltaa yhdessä A:n kanssa vastuunalaisen yhtiömiehen tavoin. Kaupparekisteristä oli joka tapauksessa saanut sen käsityksen, että kysymys oli A:n yksin harjoittamasta liiketoiminnasta ja että hän viime kädessä myös vastasi yhtiön päätöksenteosta ja yhtiön velvoitteista. Kaupparekisterissä oli siis ollut tältä osin oikeudellisesti merkittävä väärä tieto. Korkein oikeuden mukaan yhtiösopimuksen sisällöstä huolimatta A:n ja B:n oli tässä tapauksessa täytynyt käsittää, että yksin A:n ilmoittaminen vastuunalaiseksi yhtiömieheksi ei vastannut yhtiön toiminnan tosiasiallista järjestelyä ja että tällainen tieto siten sisälsi esimerkiksi yhtiön kanssa sopimusta harkitsevien kannalta oikeudellisesti merkittävän väärän tiedon. Korkein oikeus totesi A:n ja B:n nimenomaisena tarkoituksena olleen salata B:n ja C:n tosiasiallinen asema yhtiössä, joten heidän oli katsottava antaneen sanotun väärän tiedon aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen kaupparekisteriin. Näin ollen Korkein oikeus katsoi A:n ja B:n syyllistyneen rekisterimerkintärikokseen. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta.
Kyseessä oli äänestysratkaisu, ja kaksi tuomaria esitti eriävän mielipiteensä. Myös esittelijän mietintö oli osittain erisisältöinen kuin Korkeimman oikeuden ratkaisu. Eriävän kannan esittäneiden mukaan kaupparekisteriin annettu tieto kommandiittiyhtiön vastuunalaisesta yhtiömiehestä ei ollut ollut väärä tai harhaanjohtava. Näin ollen he olisivat hylänneet syytteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa