» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa A oli tahallaan sytyttänyt X Oy:n omistaman asuinkerrostalon vuokrahuoneiston vaatehuoneessa sijainneen roskapussin tuleen. Tuli oli tämän jälkeen levinnyt vaatehuoneessa olleisiin vaatteisiin, jolloin A oli alkanut yrittää omatoimisesti sammuttaa paloa. Epäonnistuttuaan palon sammuttamisessa A oli hälyttänyt paikalle palokunnan, joka oli onnistunut sammuttamaan palon ennen kuin se oli ehtinyt levitä talon rakenteisiin. Tapauksessa tuli juridiselta kantilta katsottuna arvioitavaksi, minkä rikosnimikkeen mukaan A tuli tuomita rangaistukseen sanotun menettelynsä pohjalta.
Raastuvanoikeuden mukaan A:n oli täytynyt roskapussia sytyttäessään käsittää, että palo leviäisi lopulta myös talon rakenteisiin. Tästä johtuen raastuvanoikeus teki päätelmän, jonka mukaan A:n katsottiin tahallisesti yrittäneen sytyttää koko talo palamaan. Toisaalta raastuvanoikeus otti harkinnassaan huomioon myös sen, että A oli paloa sytyttäessään ollut vailla täyttä ymmärrystä. Lopulta raastuvanoikeus päätyi tuomitsemaan A:n rikoslain säännösten nojalla täyttä ymmärrystä vailla olevana murhapolton yrityksestä kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. A valitti raastuvanoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, joka ei kuitenkaan päätynyt muuttamaan raastuvanoikeuden ratkaisua asiassa.
Valitusluvan saatuaan A valitti edelleen korkeimpaan oikeuteen vaatimuksenaan hänen tuomitsemisensa ainoastaan varomattomasta tulenkäsittelystä. Hän perusteli vaatimustaan sillä, että hän oli omatoimisesti luopunut rikoksen täyttämisestä. Myös korkein oikeus katsoi hovioikeuden esittämien perusteluiden mukaisesti, että A oli yrittänyt tahallisesti sytyttää koko talon palamaan. Korkein oikeus otti tapauksen harkinnassa kuitenkin huomioon, että A oli palon sytyttämisen jälkeen ensin yrittänyt omatoimisesti ja omasta tahdostaan sammuttaa paloa ja tämän jälkeen hälyttänyt paikalle palokunnan, jonka toiminnan ansiosta palo ei ollut lopulta levinnyt talon rakenteisiin. Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n syyksi oli luettavissa murhapolton yrityksen sijaan varomaton tulenkäsittely. Korkein oikeus otti myös huomioon, että A oli ollut palon sytyttäessään vailla täyttä ymmärrystä.
Edellä mainituilla perusteilla korkein oikeus päätyi muuttamaan hovioikeuden tuomiota siten, että se tuomitsi A:n murhapolton yrityksen sijasta rikoslain säännösten nojalla täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä varomattomasta tulenkäsittelystä 15:ta 20 markan päiväsakkoon.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa