» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO 2004:121 oli kysymys pakkokeinojen käyttämisestä ja syytetyn välittömästi vangitsemisesta. Käräjäoikeus oli määräsi K:n, joka oli syytettynä kahdesta törkeästä petoksesta ja kirjanpitorikoksesta, heti vangittavaksi.
K kanteli kuitenkin hovioikeuteen vaatien, että hänet oli päästettävä vapaaksi. Syyttäjä ei ollut vaatinut tätä toimea, vaan käräjäoikeus oli omasta aloitteestaan tähän ryhtynyt. K ei ollut saanut mielestään asianmukaista mahdollisuutta vastata yllättäen tulleisiin vangitsemista koskeviin kysymyksiin. Lisäksi hän saattoi vangitsemisen seurauksena menettää työpaikkansa ja ammattinsa.
Hovioikeus kuitenkin hylkäsi kantelun, sillä käräjäoikeus on oikeutettu määräämään ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangittavaksi, jos rangaistus on ainakin kaksi vuotta vankeutta. Tapauksessa K oli tuomittu 2 vuoden ja 4 kuukauden tuomioon.
K valitti edelleen korkeimpaan oikeuteen ja saikin sinne valitusluvan.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että, koska K:lla oli puolustajana asianajajatutkinnon suorittanut lakimies, ei vangitsemisen edellytykset voi olla liian vaikeat. Puolustus ei ole myöskään vaatinut lisäaikaa vastatakseen vangitsemiseen. Lisäksi K ei ole kantelussaan yksilöinyt, mistä vangitsemisen perusteettomuutta tai kohtuuttomuutta osoittavista seikoista lisäselvityksen esittäminen olisi ollut tarpeellista.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa