» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Henkilö A oli yhtiön hallituksen ainoa varsinainen jäsen. A oli jättänyt suorittamatta arvonlisäveroja, ennakonpidätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja noin 70 000 euroa. Yhtiö oli lopulta asetettu konkurssiin omasta hakemuksestaan. Rikoslain vastaista ei ole jättää veroja maksamatta maksukyvyttömyyden seurauksena. Koska yhtiö on maksanut muiden velkojien velkoja samaan aikaan verojen eräännyttyä maksettavaksi, ei veroja ole jätetty maksamatta maksukyvyttömyyden johdosta. Jos olemassa on ns. hyötymistarkoitus verojen maksamatta jättämisestä, on kysymyksessä rangaistava teko. Käräjäoikeus katsoi aikaisempaan oikeuskäytäntöön nojaten, että pitkäaikainen verojen laiminlyönti osoitti hyötymistarkoitusta. Hovioikeus sen sijaan vapautti A:n syytteestä. Korkein oikeus lopulta tuomitsi A:n verorikkomuksesta päiväsakkoihin.
Korkein oikeus arvioi hyötymistarkoitusta seuraavasti. Silloin, kun verovelvollinen käyttää verojen ja maksujen suorittamiseen tarvittavia varoja liiketoimintasa rahoittamiseen ja jättää määräajat verojen maksulle noudattamatta, on kyseessä hyötymistarkoitus. Erityisesti yhtiön pitkäaikainen maksujen laiminlyönti osoittaa hyötymistarkoitusta (veroja oli laiminlyöty puolitoista vuotta). A on ollut yhteydessä verohallintoon ja tehnyt maksusopimuksen. Tämän seikan olisi katsottu olevan vastoin hyötymistarkoitusta, mutta A ei kuitenkaan ole sopimusta noudattanut. A:n katsottiin kuitenkin jättäneen verot suorittamatta hankkiakseen itselleen etua ja näin syyllistyneen verorikkomukseen.
Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta valtion toimesta lausuttiin seuraavaa. Valtio ei ole velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikuluja, jos vastaaja asianomistajan muutoksenhaun johdosta tuomitaan teosta, jota syyte koski. Valtio vapautettiin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta alioikeuksien osalta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa