» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa syyttäjä vaati A:lle rangaistusta rekisterimerkintärikoksesta, koska A aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen ulkomaalaisrekisteriin oli turvapaikkahakemuksensa johdosta toimitetussa alustavassa puhuttelussa antanut virheellisen tiedon kansalaisuudestaan. Syytteen mukaan A ei ollut kertonut, että Syyrian kansalaisuuden lisäksi hän oli Puolan kansalainen ja samalla myös Euroopan unionin kansalainen. A oli siten aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisten pitämään ulkomaalaisrekisteriin antanut väärän tiedon ja käyttänyt kyseistä virhettä hyväkseen hankkiakseen hyötyä. Tapauksessa oli kysymys A:n tahallisuuden arvioinnista sekä siitä, onko ulkomaalaisrekisteri rikoslaissa määritelty yleinen rekisteri.
Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen rekisterimerkintärikokseen ja tuomitsi hänet tästä ja petoksesta sakkorangaistukseen. Hovioikeus puolestaan katsoi, että kyseinen rekisteri on tarkoitettu yksinomaan viranomaisten sisäiseen käyttöön, minkä vuoksi ulkomaalaisrekisteri ei voinut olla rekisterimerkintärikoksen kohteena. Hovioikeus hylkäsi syytteen ja vapautti A:n tuomitusta sakkorangaistuksesta.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden lopputulosta. Ulkomaalaisrekisteri katsottiin kuitenkin rikoslain tarkoittamaksi yleiseksi rekisteriksi. Korkein oikeus perusteli kantaansa muun muassa sillä, että vaikka A on tahallisesti antanut virheellisiä tietoja viranomaiselle, ei hänen voida katsoa tienneen hänen antamien tietojen merkitsemisestä ulkomaalaisrekisteriin tai edes kyseisen rekisterin olemassaolosta. Rikoslain mukaan tieto on täytynyt antaa nimenomaan tarkoituksena saada aikaan virheellinen merkintä viranomaisen rekisteriin, eikä tässä tapauskessa A:n voitu korkeimman oikeuden mukaan katsoa menetelleen tunnusmerkistössä mainitulla tavalla.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa