» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Käräjäoikeus tuomitsi Liha-Saarioinen Oy:n yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Kun yhtiö valitti hovioikeuteen, hovioikeus muutti tuomiota niin, että se jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta rikoslain 9 luvun 4 § nojalla. Syyttäjä valitti hovioikeuden tuomiosta yksin Korkeimpaan Oikeuteen vaatien yhtiön tuomitsemista yhteisösakkoon. Yhtiö puolestaan vaati että, yhteisösakon tuomitseminen hylätään. Kysymys oli siitä, oliko mahdollista tutkia yhtiön vaatimuksesta sitä, täyttyivätkö rangaistusvastuun edellytykset asiassa. Lisäksi kyseessä oli myös edellytyksistä olla tuomitsematta yhtiötä yhteisösakkoon.
Liha-Saarioinen Oy oli laiminlyönyt sen toiminnassa huolellisuuden ja varoivaisuuden noudattamisen, jota siltä oli kohtuudella voitu edellyttää, jotta työturvallisuussäännöksiä noudatettaisiin. Hovioikeuden mukaan laiminlyönti oli ollut vähäinen ja sen vuoksi yhteisösakon (20 000 euroa) tuomitseminen kohtuutonta.
Muutoksenhakutilanteessa, jossa syyttäjä ainoastaan hakee muutosta hovioikeuden tuomioon, on ratkaistava Liha-Saarioinen Oy:n rangaistusvastuun edellytykset. Kyseessä on siis se, onko Liha-Saarioinen Oy syyllistynyt toiminnassaan rikoslain 9 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuun menettelyyn, tullut ratkaistuksi lainvoimaisesti jo hovioikeuden tuomiolla.
Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisusta 2005:137 ilmenee, että jos henkilö on jätetty rangaistukseen tuomitsematta vaikka menettely on ollut rangaistavaa, ja muutosta hakee vain syyttäjä, ei muutoksenhakutuomioistuin voi tutkia kuin sen, voidaanko henkilö jättää rangaistukseen tuomitsematta. Käsittelyn ulkopuolelle jää siis sen tutkiminen, onko henkilö syyllistynyt rikokseen. OK 26 luvun 1 a §:n 2 momentissa on sama periaate hovioikeuden osalta.
Oikeushenkilö ei syyllisty samalla tavalla rikokseen kuin luonnollinen henkilö, koska yhteisön rikosoikeudellinen vastuu on kuitenkin johdettavissa yhtiön puolesta ja hyväksi tehneiden ihmisten laiminlyönneistä tai teoista. Oikeushenkilön rangaistusvastuu edellyttää, että sen toiminnassa on tehty rikos, josta on säädetty rangaistukseksi yhteisörangaistus (rikoslain 9:1.1 §) tai sitä, että oikeushenkilön johtoon kuuluva on osallistunut rikoksen tekemiseen tai sallinut sen, tai että oikeushenkilö on toiminnassaan laiminlyönyt noudattaa vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta, jotta rikoksen tapahtuminen ehkäistään. Yhteisösakko voidaan jättää rikoslain 9 luvun 4 §:n nojalla tuomitsematta. Kuitenkin tuomitsematta jättämisestä huolimatta oikeushenkilöllä on intressi saada tutkittavaksi muutoksenhakuinstanssissa se, onko sen toiminnassa tehty rikos ja täyttyvätkö rangaistusvastuun edellytykset. Jos muutosta ei niiden osalta haeta, niitä ei voida myöskään tutkia. Liha-Saarioinen on tyytynyt Korkeimman oikeuden mukaan hovioikeuden ratkaisuun, ja sen takia on lainvoimaisesti ratkaistu siltä osin kun hovioikeus on todennut, että yhtiön toiminnassa on tehty rikos ja rangaistusvastuun edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi yhtiö ei voi vaatia vastauksessaan, että syyttäjän valituksella siihen kohdistetut rangaistusvaatimukset hylätään.
Laillinen peruste jättää yhteisösakko tuomitsematta on rikoslain 9 luvun 4 §:n mukaan se, että laiminlyönti tai rikos on vähäinen tai jos rangaistus olisi kohtuuton ottaen huomioon oikeushenkilön toimet rikosten vaikutusten ehkäisemiseksi ja poistamiseksi tai kokonaan uusien rikosten ehkäisemiseksi.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee jatkuvasta pitää silmällä työympäristön turvallisuutta ja työyhteisön tilaa ja työtapoja. Työnantajan on tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijä ottaen huomioon järjestelmällisesti työn ja toiminnan luonne ja arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle, jos niitä ei voida poistaa.
Työnantajalle asetettujen työturvallisuusvelvoitteiden täyttäminen edellyttää oma-aloitteista toimintaa. Seurannan tulee olla myös jatkuvaa. Liha-Saarioisen tapauksessa kysymyksessä ollut vaarallinen työtapa. Kone, joka on ollut suojaukseltaan ja merkinnöiltään puutteellinen, on ollut käytössä yli kahdeksan vuotta. Koko tänä aikana työnantaja ei ole puuttunut koneen suojaukseen ja vaaralliseen työmenetelmään. Asiakirjoista ilmenee myös, että muilla tehtaan koneilla sattuneiden aiempien työtapaturmien tapaturmaselostuksissa on todettu "ettei yrityksessä ole suoritettu riittävää ja järjestelmällistä riskien ja tapaturmavaarojen arviointia" ja myös, että asialle oli tehtävä jotain. Työsuojelupiirin oli antanut lausuman, jonka mukaan yhtiö on jatkuvasti laiminlyönyt työsuojelumääräysten noudattamista. Näillä perusteilla Liha-Saarioinen Oy:n virheellistä menettelyä työturvallisuusasioissa ei ole pidettävä vähäisenä.
Yhtiö on parantanut sittemmin työturvallisuuttaan koneiden osalta. Kuitenkaan sillä ei ole hovioikeuden katsomin tavoin aikaisempien laiminlyöntien vaikutuksia voitu poistaa, eikä siten yhteisösakkoon tuomitsemista tule pitää kohtuuttomana. Yhteisösakkoa on siis tuomittava. Syyttäjä ei ole hakenut muutosta käräjäoikeuden tuomitseman yhteisösakon määrään. Tästä syystä Liha-Saarioinen Oy:tä ei enää voida tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin käräjäoikeuden tuomitsemaa yhteisösakkoa. Korkein Oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja jätti asian käräjäoikeuden tuomion varaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa