» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 1990:9 oli kyse pahoinpitelyrikoksesta ja tarkemmin tapon yrityksestä luopumisesta. Tapahtumat olivat lähteneet liikkeelle A:n ja B:n yhteisestä asunnosta, kun heillä oli ollut riitaa. Riidan jälkeen A oli hakenut keittiöveitsen ja yrittänyt tappaa B:n lyömällä tätä veitsellä sekä kaulaan että rintaan. A oli kuitenkin heti sen jälkeen soittanut ambulanssin. B oli päässyt hoitoon ajoissa ja hänen henkensä oltiin ehditty pelastaa.
Tapausta käsiteltiin ensiasteena Tyrnävän kihlakunnanoikeudessa. Kihlakunnanoikeus katsoi, että vaikka A ei ollut tarkoittanut surmata B:tä, hänen oli tullut ymmärtää, että lyönnit olisivat voineet aiheuttaa B:n kuoleman. A oli suhtautunut kuoleman mahdollisuuteen välinpitämättömästi ja siksi kihlakunnanoikeus tuomitsi A:n tapon yrityksestä kolmeksi vuodeksi vankeuteen.
Sekä syyttäjä että A hakivat hovioikeudelta muutosta kihlakunnanoikeuden päätökseen. Syyttäjä vaati, että A:n rangaistusta korotetaan. A taas vaati, että hänen tulisi katsoa syyllistyneen tapon yrityksen asemesta törkeään pahoinpitelyyn ja että tuomittua rangaistusta alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi.
Hovioikeus huomioi päätöksessään erityisesti sitä, että A oli omasta tahdostaan soittanut ambulanssin ja siten estänyt B:n kuoleman ja tapon täyttymisen. Siksi hovioikeus muutti kihlakunnanoikeuden tuomiota ja tuomitsi A:n törkeästä pahoinpitelystä yhden vuoden vankeuteen.
Sekä syyttäjä että A valittivat hovioikeuden tuomiosta edelleen korkeimpaan oikeuteen. Syyttäjä vaati, että A tuomitaan tapon yrityksestä ja että A:lle tuomittua rangaistusta korotetaan. A taas vaati, että hänelle tuomittu rangaistus määrätään ehdolliseksi. Korkein oikeus päätyi tuomiossaan siihen, että A ei ole syyllistynyt tapon yritykseen. Koska A oli omasta tahdostaan ehkäissyt sen vaikutuksen, joka tekee rikoksen täytetyksi, häntä ei tuomittu rangaistukseen tapon yrityksestä vaan törkeästä pahoinpitelystä. Korkeimman oikeuden mukaan hovioikeuden määräämä yhden vuoden vankeus ei ollut kuitenkaan oikeudenmukaisessa suhteessa A:n teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen. Siksi korkein oikeus korotti A:n tuomiota 2 vuoteen ja 6 kuukauteen vankeutta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa