» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jalkapallojoukkueen ottelupöytäkirjasta oli puuttunut yhden peliin osallistujan nimi. Ottelupöytäkirja oli allekirjoitettu ja annettu erotuomarille. Oikeudessa kyse siitä oliko ottelupöytäkirja väärennetty ja täyttikö toiminta väärennyksen tunnusmerkistön.
Käräjäoikeudessa syyttäjän ajamassa syytteessä katsottiin, että erään jalkapallojoukkueen valmentaja oli peluuttanut B-poikien ottelussa kolmea yli-ikäistä pelaajaa, joista yhden pelaajan nimi ei ollut merkitty ottelupöytäkirjaan. Seuran toimitusjohtaja oli laatinut ottelupöytäkirjan ja joukkueen valmentaja oli sen allekirjoittanut.
Käräjäoikeuden tuomiossa pöytäkirjaa pidettiin vähäisenä todistusarvona ja sen myötä teko katsottiin kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Käräjäoikeus luki valmentajan syyksi lievän väärennyksen ja rangaistukseksi sakkoa.
Valmentaja valitti hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä ja toissijaisesti, että hänet jätetään tuomitsematta rangaistukseen. Hovioikeus lausui, että valmentaja oli tiennyt, että hänen allekirjoittamastaan ottelupöytäkirjasta puuttui yli-ikäisen pelaajan nimi ja mm. tällä perusteella hovioikeus katsoi, että teko oli tahallinen eikä käräjäoikeuden tuomiota ole aihetta muuttaa.
Korkeimmassa oikeudessa tarkasteltiin sitä, onko valmentaja toiminut nimenomaan rikoslaissa määrätyllä tavalla eli valmistaut väärän asiakirja ja väärentänyt sen. Ottelupöytäkirja on ollut sisällöltään virheellinen, mutta ei väärennysrikoksen mukaisesti väärä eikä väärennetty. Näin ollen valmentaja ei ole syyllistynyt rikoslain mukaiseen väärennysrikokseen. Korkein oikeus kumosi käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomion, sekä syyte lievästä väärennyksestä hylättiin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa