» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapaus KKO:1997:204 koski nuoren pojan syyllistymistä tappoon. A oli ottanut veitsen mukaan nuorisotalolle ja esitellyt veistä siellä. Hän oli ottanut veitsen esiin, kun B kavereineen oli haukkunut häntä. A oli pannut veitsen pois. Seuraavan vuorokauden aikana A oli mennyt nuorisotalon diskosaliin. Hänet oli ympäröity ja tönitty, tilanne oli muutenkin uhkaava A:n kannalta. A:ta oli kannustettu laittamaan veitsi pois useaan kertaan, mutta A ei kuunnellut ja lopulta puukotti B:tä kohtalokkaasti.
Tapauksessa ei ollut näytetty, että A:n tarkoituksena olisi ollut surmata B:tä tai pitänyt B:n kuolemaa varmana seurauksena. A:n oli täytynyt kuitenkin ymmärtää, että iskusta seuraa varsin todennäköisesti B:n kuolema. A oli juonut paljon myös alkoholia. Käräjäoikeus tuomitsi näin ollen A:n nuorena henkilönä taposta. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota. A tuomittiin 5 vuoden 3 kuukauden yhteiseen vankeusrangaistukseen.
A haki valituslupaa ja sai sen. A vetosi hätävarjeluun tilanteen uhkaavuuden vuoksi. Käräjäoikeuden tuomiossa lausutuilla perusteilla korkein oikeus katsoo, ettei B:n surmaaminen ole tapahtunut hätävarjelutilanteessa ja ettei kysymys myöskään ole hätävarjelun liioittelusta.
Todistajana kuultu opettaja kertoi, että A oli ollut erittäin ystävällinen ja avoin. Tätä vastaan puhuvaa näyttöä ei ole esitetty. Hän on vähän ennen tekoaan joutunut käräjäoikeuden tuomiossa selostetuin tavoin hänet ympäröineen poikajoukon tönimisen ja uhkailujen kohteeksi. Voidaan päätellä, että tilanteen kehittyminen on heikentänyt vasta 16-vuotiaan A:n kykyä kontrolloida käyttäytymistään sekä arvioida tekoaan ja sen seurauksia. Näin ollen hovioikeuden tuomiota muutetaan ja A:lle tuomittu yhteinen rangaistus alennetaan 4 vuodeksi vankeutta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa