» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli yöllä kadulla Helsingin keskustassa poliisimiehenä vapaa-ajalla hankkiakseen itselleen hyötyä väärinkäyttänyt virka-asemaansa suorittamalla julkisen vallan käyttöä tarkoittavan virkatehtävän ennen raiskausta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämistä puuttumalla tosiasiallisesti 16-vuotiaan B:n etuun tai oikeuteen esittämällä hänelle poliisin virkamerkin luottamuksen saamiseksi itseensä poliisimiehenä saadakseen hänet asunnolleen. Virkamerkin esittäminen olikin herättänyt B:ssä luottamuksen A:han ja oli olennaisesti vaikuttanut siihen, että B oli uskaltanut ja suostunut lähtemään ennestään tuntemattoman A:n seurassa tämän asunnolle saadakseen poliisimiehen hänelle tarjoaman yösijan.
Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta rikoslain ja poliisilain nojalla virka-aseman väärinkäyttämisestä tai toissijaisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä eräistä muista rikoksista. Käräjäoikeus tuomitsi A:n muista rikoksista, mutta hylkäsi syytteet virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hovioikeus kuitenkin tuomitsi A:n myös virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Rikoslain mukaan virkamies syyllistyy virka-aseman väärinkäyttämiseen, jos hän hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa käyttäessään julkista valtaa virkatehtävissään, taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden.
Korkein oikeus katsoi, että A:n ei voida katsoa toimineen poliisimiehenä virassaan eikä käyttäneen julkista valtaa virkatehtävässään virkamerkkiä esittäessään. Korkein oikeus katsoi jo tämän perusteella, ettei syyte voinut menestyä. Korkein oikeus hylkäsi syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä ja A vapautetaan tältä osin tuomitusta rangaistuksesta. Muilta osin hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa