Minilex - Lakipuhelin

Vastavalitus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Käräjäoikeuden ratkaisuun tyytyväisen ei lähtökohtaisesti tarvitse ryhtyä minkäänlaisiin toimenpiteisiin ratkaisun antamisen jälkeen. Mikäli asianosaisen vastapuoli päättää kuitenkin valittaa käräjäoikeuden päätöksestä, voi päätökseen tyytyväinenkin osapuoli osaltaan valittaa käräjäoikeuden tuomiosta. Tätä kutsutaan vastavalitukseksi. Vastavalitus on siis mahdollista tehdä vielä varsinaisen valitusajan jälkeen, jotta asianosaisten ei tarvitsisi valittaa ikään kuin varmuuden vuoksi, mikäli eivät ole varmoja, aikooko vastapuoli valittaa. Vastavalituksen tekeminen on mahdollinen vain silloin, kun vastapuoli on valittanut ratkaisusta. 

Menettely

Käräjäoikeus ilmoittaa ratkaisun antaessaan, saako siihen hakea muutosta ja miten muutoksenhaussa tulee menetellä. Yleensä valittaminen edellyttää tyytymättömyyden ilmoittamista käräjäoikeudelle seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta, jotta asianosaisen puhevalta asiassa säilyy. Vastavalitus voidaan kuitenkin tehdä tyytymättömyyttä ilmoittamatta. 

Vastavalitus on tehtävä 14 päivän kuluessa alkuperäiselle valitukselle annetun määräajan päättymisestä. Normaalisti valitusaika on 30 päivää, mutta vastavalituksen tekemiselle on tämän jälkeen varattu lisäksi kaksi viikkoa. Muuten vastavalituksen sisällön ja muodon tulee noudattaa alkuperäisellekin valitukselle säädettyjä muotovaatimuksia. Se, että vastavalituksen laatimiselle säädetty määräaika on kaksi viikkoa alkuperäisen valitukselle säädetyn määräajan umpeutumisesta tarkoittaa myös, että käräjäoikeuden ratkaisu ei tule niiltäkään osiltaan lainvoimaiseksi, joita alkuperäinen valitus ei ole koskenut, ennen, kuin vastavalitukselle säädetty määräaika on kulunut umpeen.

Vastavalitus suhteessa alkuperäiseen valitukseen

Vastavalitusta koskevat muuten pääasiassa samat säännöt, kuin tavallista valitusta. Vastavalitus on kuitenkin sidottu sillä tavalla alkuperäiseen valitukseen, että se raukeaa, jos alkuperäiselle valitukselle ei esimerkiksi myönnetä jatkokäsittelylupaa tai jos se perutaan. Vastavalituksen tulee kuitenkin saada hovioikeudelta jatkokäsittelylupa, mikäli alkuperäinen valitus päätetään tutkia hovioikeudessa, sillä lähtökohtaisesti vastavalituksellekin tulee olla olemassa jokin peruste, eikä hovioikeus tutki perusteettomia vastavalituksia. 

Vastavalitus on siis kytketty alkuperäiseen valitukseen ja se raukeaa, jos alkuperäinen valitus peruutetaan, paitsi silloin, jos alkuperäinen valitus peruutetaan vasta pääkäsittelyssä. Tällöin on katsottu, että vastavalituksen tutkiminen ja käsittely loppuun asti alkuperäisen valituksen peruuttamisesta huolimatta on perusteltua, sillä pääkäsittelyvaiheessa asian käsittelyyn liittyvät oikeudenkäyntikulut ovat jo usein kohonneet niin korkeiksi, että vastavalituksen laatineelle osapuolelle tulee antaa mahdollisuus saada kulunsa vastapuolen korvattaviksi hovioikeuden päätöksellä. Muissa tapauksissa kummankin valituksen laatija vastaa lähtökohtaisesti omista kuluistaan, jos valitus peruutetaan tai jos se ei esimerkiksi saa jatkokäsittelylupaa.

Vastavalitus voi lisäksi koskea sellaisiakin osia käräjäoikeuden ratkaisusta, joita alkuperäinen valitus ei ole koskenut edellyttäen kuitenkin, että asianosaisia voidaan tällaisenkin seikan osalta pitää toistensa vastapuolina.

Lopuksi

Vastavalituksen mahdollisuudesta on säädetty sen vuoksi, ettei asianosaisten tarvitsisi valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta aina varmuuden vuoksi silloin, kun ei tiedetä aikooko vastapuoli valittaa tai jos vastapuoli valittaa esimerkiksi vasta valitusajan viime hetkillä niin, ettei toinen asianosainen enää ehdi laatimaan valitustaan hovioikeudelle alkuperäisen valitusajan puitteissa. Vastavalituksella valittajan vastapuolella on vielä mahdollisuus saada omat vaatimuksensa hovioikeuden tutkittaviksi.

Vastavalitus on sidottu alkuperäiseen valitukseen. Mikäli alkuperäinen valittaja esimerkiksi vetää valituksena pois tai se ei ole ajallaan perillä, ei vastavalitustakaan tutkita. Vastavalitus voi koskea sellaisiakin seikkoja, joita alkuperäisessä valituksessa ei ole lainakaan käsitelty. Tämä johtaa siihen, etteivät ne alkuperäisen tuomion kohdat, joihin ei ole valituksella puututtu, tule lainvoimaisiksi ennen kuin vastavalitukselle annettu määräaika on kulunut loppuun. Vastavalitukselle säädetty määräaika on 14 päivää alkuperäisen valitusajan päättymisestä.

Vinkit

- Vastavalituksen tulee sisällöltään olla samojen muotovaatimusten mukainen kuin tavallisen valituksenkin.

- Lakimiehemme vastaavat mielellään vastavalitusta koskeviin kysymyksiin.

Varoitukset

- Vastavalituksen tekemistä harkittaessa on tärkeää kiinnittää huomiota sille säädettyyn määräaikaan. Vastavalitusta ei lähtökohtaisesti voi enää jättää hovioikeuden tutkittavaksi silloin, kun sille säädetty 14 päivän määräaika on kulunut umpeen.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa