- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Muutoksenhausta käräjäoikeuden antamaan tuomioon ja lopulliseen päätökseen säädetään oikeudenkäymiskaaressa. Kaikkiin käräjäoikeuden antamiin ratkaisuihin voi pääsääntöisesti hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen, ellei muutoksenhakua ole erikseen kielletty. Muutoksenhakuoikeus koskee käräjäoikeuden antaman ratkaisun lopputulosta. Rikosasiassa tämä tarkoittaa rikoksen syyksilukemista, rangaistusta sekä mahdollista vahingonkorvausvelvollisuutta.
Muutosta voi hakea asianosainen, joka on tyytymätön käräjäoikeuden ratkaisuun. Asianosaisia ovat syytetty, syyttäjä ja asianomistaja eli uhri. Rikosasiassa muutoksenhakuoikeus on myös sellaisella asianomistajalla, joka ei ole käräjäoikeudessa yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen, vaikka syyttäjä olisi tyytynyt käräjäoikeuden ratkaisuun. Asianomistaja voi myös ajaa muutoksenhakua, jonka syyttäjä on peruuttanut.
Ennen varsinaisen valituksen tekemistä asianosaisen on ilmoitettava tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Ilmoitus voidaan tehdä sekä kirjallisesti että suullisesti.
Tyytymättömyyden ilmoituksen jälkeen asianosaisen tulee vielä erikseen valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta. Valituksen tekemistä varten asianosainen saa käräjäoikeudelta valitusosoituksen, jossa kerrotaan muutoksenhakutuomioistuin sekä valitusajan päättymispäivä. Valitus tapahtuu kirjelmällä, joka on toimitettava käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta tai julistamisesta. Kirjelmän tulee sisältää se käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan sekä, miltä kohdin käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta ja mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäviksi. Lisäksi tulee mainita ne perusteet, joilla muutosta vaaditaan, ja miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut valittajan mielestä ovat virheelliset sekä peruste jatkokäsittelyluvan myöntämiselle asiassa, jossa jatkokäsittelylupa lain mukaan tarvitaan, ja syyt, joiden nojalla valittaja katsoo perusteen olevan olemassa, jos ne eivät muuten ilmene kirjelmästä. Kirjelmästä tulee myös ilmetä ne todisteet, joihin halutaan nojautua, ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen, sekä mahdollinen pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa.
Myös valittajan vastapuolella on oikeus lausua valituksesta ja tehdä vastavalitus eli valittaa itsekin käräjäoikeuden tuomiosta, vaikka hän ei olisi ilmoittanut ensin tyytymättömyyttään. Määräaika vastavalituksen tekemiselle on kaksi viikkoa siitä, kun valittajan valitusaika on päättynyt.
Valituksen jättämisen jälkeen hovioikeus päättää, myöntääkö se asiassa jatkokäsittelyluvan eli otetaanko asia käsiteltäväksi. Rikosasioissa jatkokäsittelylupaa ei tarvitse rikoksen vastaaja, joka on tuomittu yli kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen, jos valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta tai rangaistusta. Myöskään syyttäjä tai asianomistaja eivät tarvitse vastaavassa tilanteessa jatkokäsittelylupaa.
Mikäli tyytymättömyyden ilmoitus tai valitus ei tapahdu määräajassa taikka ne eivät ole laissa säädettyjen vaatimusten mukaisia, käräjäoikeuden ratkaisu tulee lainvoimaiseksi eikä siihen voi enää hakea muutosta muuten kuin poikkeuksellisesti ylimääräisillä muutoksenhakukeinoilla. Muutosta hakevan on siis syytä kääntyä lakimiehen puoleen, jotta hän ei menetä valitusoikeuttaan määräaikojen tai valituskirjelmän sisältöpuutteiden vuoksi.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.