Minilex - Lakipuhelin

Muutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Muutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen tapahtuu valittamalla. Korkeimmalla oikeudella on yleinen valituslupajärjestelmä. Valittamiseen tarvitaan valituslupa, jos valitus koskee hovioikeuden muutoksenhakuasteena ratkaisemaa asiaa tai tällaisen asian yhteydessä antamaa ratkaisua. Suomessa käräjäoikeus ratkaisee asiat pääsääntöisesti ensimmäisenä oikeusasteena. Käräjäoikeuden ratkaisusta voi valittaa hovioikeuteen, jolloin hovioikeus toimii siis muutoksenhakuasteena. Jotkin asiat hovioikeus ratkaisee kuitenkin ensimmäisenä oikeusasteena. Tällöin valituslupaa ei tarvita korkeimpaan oikeuteen valittaessa. Tämä johtuu perustuslaissa turvatusta oikeusturvasta ja oikeudesta hakea muutosta.

Perusteet valitusluvan myöntämiseen korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa voidaan myöntää kolmella perusteella. Ensimmäinen peruste valitusluvan myöntämiselle on niin sanottu prejudikaattiperuste eli ennakkopäätösperuste. Tällöin valituslupa voidaan myöntää, jos se on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Korkein oikeus antaa silloin ennakkopäätöksen, jonka alemmat tuomioistuimet ottavat huomioon ratkaisukäytännössään tulevaisuudessa. Ennakkopäätöstä tarvitaan näin ollen silloin, kun asiassa vallitsee jokin tärkeä laintulkintaongelma, joka voi olla seurausta esimerkiksi muuttuneesta lainsäädännöstä, tai epäyhtenäisestä oikeuskäytännöstä alemmissa tuomioistuimissa. Valituksen tutkiminen ennakkopäätösperusteen nojalla ei tietenkään vielä tarkoita, että korkein oikeus varmasti tulisi muuttamaan hovioikeuden ratkaisua.

Toinen peruste valitusluvan myöntämiselle on niin sanottu purkuperuste. Sen perusteella valituslupa voidaan myöntää, jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen oikeudenkäynti- tai muun virheen vuoksi, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava. Tämä edellyttää siis vakavaa virhettä oikeudenkäynnissä tai muussa toiminnassa. Kolmas peruste valitusluvan myöntämiselle on muu painava syy. Muu painava syy tulee kyseeseen yksittäistapauksissa, esimerkiksi tilanteessa, jossa hovioikeuden ratkaisu on selvästi epäoikeudenmukainen. Muuta painavaa syytä ja purkuperustetta sovelletaan täten käytännössä harvemmin. Valituslupa voidaan myöntää myös osittain. Jos valituslupaa ei myönnetä, hovioikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

Siinä tapauksessa, että jokin edellä mainituista lupaperusteista täyttyy, korkein oikeus ottaa valituksen tutkittavakseen. Valituslupa on mahdollista kuitenkin myöntää myös rajoitetusti niin, että se koskee joko osaa hovioikeuden ratkaisusta, esimerkiksi tiettyä syytekohtaa rikosasiassa, tai ainoastaan jotain tiettyä kysymystä, jonka ratkaiseminen on oikeuskäytännön kannalta tärkeää. Mikäli valituslupa myönnetään rajoitetusti tiettyä oikeudellista kysymystä koskien, korkein oikeus saa perustaa kysymystä koskevan ratkaisunsa valituksen kohteena olevassa hovioikeuden ratkaisussa todettuihin seikkoihin.

Menettely muutoksenhaussa

Hovioikeuden ratkaisuun liitetään valitusosoitus, jossa on selostettava, millä edellytyksillä valituslupa voidaan myöntää ja miten valituslupaa pyytävän on meneteltävä. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on 60 päivää siitä, kun hovioikeuden ratkaisu annettiin. Muutoksenhakukirjelmä, toimitetaan hovioikeuden kirjaamoon, josta hovioikeus toimittaa ne edelleen korkeimpaan oikeuteen.

Valituslupahakemuksessa on mainittava se peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä syyt valitusluvan myöntämiseen. Valituslupahakemuksen muotoon ja sisältöön on tärkeää panostaa, sillä se ei saa jäädä perusteluiltaan liian yleispiirteiseksi, tai muuten puutteelliseksi. Itse valituksessa puolestaan on ilmoitettava se hovioikeuden tuomio, johon muutosta haetaan sekä mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi. Lisäksi on yksilöitävä perusteet, joilla muutosta haetaan. Korkein oikeus voi kehottaa hakijaa täydentämään valitustaan tai lupahakemustaan, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Korkein oikeus pyytää tarvittaessa valittajan vastapuolelta kirjallisen vastauksen. Vastaus on pyydettävä, jos valituslupa on myönnetty. 

Lopuksi

Korkein oikeus käyttää oikeusjärjestelmässämme korkeinta tuomiovaltaa, mutta koska korkein oikeus tutkii vain pienen osan kaikista sille saapuvista valituksista, voidaan oikeusjärjestelmämme melko pitkälti katsoa käytännössä olevan kaksiasteinen. Korkeimmalla oikeudella on kuitenkin tärkeä tehtävä, sillä se ohjaa oikeuskäytäntöä alioikeuksissa sekä varmistaa oikeuskäytännön yhtenäisyyden. Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi tuleekin useimmiten asioita, joissa on kyse jostain oikeuskäytännön kannalta merkittävästä laintulkintakysymyksestä.

Valitettaessa hovioikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen, tarvitaan lähestulkoon aina korkeimman oikeuden myöntämä valituslupa, lukuun ottamatta asioita, jotka hovioikeus on ratkaissut ensimmäisenä asteena. Korkein oikeus voi myöntää valitusluvan ainoastaan laissa erikseen säädetyllä perusteella, joita ovat ennakkopäätösperuste, purkuperuste ja muu painava syy. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on 60 päivää siitä, kun hovioikeuden ratkaisu annettiin. Laissa säädettyjen määräaikojen noudattaminen on muutoksenhaussa erittäin tärkeää, sillä muutoksenhakuajan umpeuduttua ratkaisusta ei enää lähtökohtaisesti ole mahdollista valittaa.

Vinkit

- Valitettaessa hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen, voi olla syytä kääntyä lakimiehen puoleen. Lakimies voi auttaa muun muassa valituslupahakemuksen laatimisessa.

Varoitukset

  • Mikäli valituslupahakemus on liian yleispiirteinen, tai muuten vaillinainen, ei korkein oikeus todennäköisesti myönnä valitukselle valituslupaa.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa