- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Riita- ja rikosasioiden käsittely ensimmäisen kerran oikeudessa tapahtuu käräjäoikeudessa. Siksi käräjäoikeuksia kutsutaan ensimmäiseksi oikeusasteeksi. Käräjäoikeuksien päätöksistä voi määräajan puitteissa hakea muutosta hovioikeudelta tekemällä valituksen. Suurin osa asioista vaatii jatkokäsittelyluvan tullakseen hovioikeuden käsiteltäväksi. Hovioikeuden ratkaisusta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, joka on ylin oikeusaste. Hovioikeuksia on monta ja niiden toimivalta, eli valtuus ottaa asioita käsiteltäväkseen, on jaettu alueittain. Suomi on siten jaettu tuomiopiireihin. Lisäksi käsiteltävät asiat jaetaan niiden laadun mukaan riita- ja rikosasioihin. Käräjäoikeuden ratkaisuun ja tuomioon haetaan siis muutosta ensisijaisesti valittamalla hovioikeuteen.
Muutosta on mahdollista hakea käräjäoikeuden tuomioon sekä muunlaiseen lopulliseen päätökseen tai samassa yhteydessä tehtyyn ratkaisuun, ellei muutoksenhakua ole erikseen laissa kielletty. Sen sijaan oikeudenkäynnin aikana tehtyihin ratkaisuihin ei yleensä saa hakea muutosta erillisellä muutoksenhaulla, vaan vasta pääasian yhteydessä. Tällaisissa ratkaisuissa muutoksenhaku on mahdollista silloin, kun se on laissa nimenomaisesti sallittu. Tämä johtuu siitä, että asian käsittely käräjäoikeudessa voisi muilta osiltaan venyä kohtuuttoman pitkäksi, mikäli oikeudenkäynnin aikana tehdyistä ratkaisuista valitettaisiin kesken oikeudenkäynnin. Ei myöskään olisi tarkoituksenmukaista, että hovioikeudessa olisi yhtä aikaa vireillä useita asian eri vaiheisiin liittyviä valituksia.
Lisäksi riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu, asianosaiset voivat kirjallisesti sopia, etteivät he hae valittamalla muutosta tuomioon. Tällaiselle sopimukselle on omat laissa määrätyt edellytyksensä. Myös valitusajan kuluessa asianosainen voi muutoin itse sitovasti ilmoittaa käräjäoikeudelle tyytyvänsä sen ratkaisuun joko kokonaan tai osittain. Tämä ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti käräjäoikeudelle.
Menettely valitusasiassa
Muutoksenhaku edellyttää aivan ensimmäiseksi tyytymättömyyden ilmoittamista käräjäoikeuden tuomioon. Tyytymättömyyttä tulee ilmoittaa sillä uhalla, että muuten menettää puhevaltansa asiassa, eikä valittaminen ratkaisusta ole enää sen jälkeen mahdollista. Tyytymättömyyden ilmoittaminen tulee tehdä viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Tyytymättömyyttä voi ilmoittaa sekä suullisesti että kirjallisesti joko suoraan ratkaisun antamisen yhteydessä tuomioistuimelle, tai vaihtoehtoisesti käräjäoikeuden kansliaan. Ilmoitus voidaan tehdä myös sekä henkilökohtaisesti että asiamiehen välityksellä. Käräjäoikeudella on myös oma kaavakkeensa tyytymättömyyden ilmoittamiselle. Ilmoitus voidaan tehdä postitse, tai sähköpostitse, mutta tällöin muutoksenhakijan omalla vastuulla on se, löytääkö ilmoitus perille käräjäoikeuteen määräajan puitteissa.
Käräjäoikeuden hyväksyttyä tyytymättömyyden ilmoituksen, tulee sen antaa asianosaiselle valitusosoitus, josta ilmenee tarkemmat ohjeet muutoksenhaulle. On myös mahdollista, että käräjäoikeus ei hyväksy tyytymättömyyden ilmoitusta, mikäli sitä ei ole tehty säädetyssä järjestyksessä, tai muutoksenhaku ei ole lainkaan mahdollinen kyseiseen ratkaisuun. Tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäävästä päätöksestä on mahdollista kannella hovioikeuteen.
Muutoksenhakijan tulee toimittaa varsinainen valituskirjelmä hovioikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeus antoi ratkaisunsa. Valituskirjelmä tulee laatia valitusosoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Siinä tulee muun muassa mainita, mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi, millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä todisteet, joihin halutaan nojautua. Valituskirjelmän sisältöön kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se ohjaa merkittävästi asian valmistelua hovioikeudessa. Muutoksenhakijan ei siis kannata laatia valituskirjelmästä turhan laajaa, sillä vaarana on, että tällöin valituksen kannalta olennaiset seikat jäävät epäselviksi.
Jatkokäsittelylupa
Suuressa osassa valituksia edellytetään ensin, että hovioikeus myöntää valitukselle jatkokäsittelyluvan, ennen kuin se otetaan tarkempaan tutkintaan hovioikeudessa. Jatkokäsittelylupaa tarvitaan kaikissa hakemus ja riita-asioissa sekä suuressa osassa rikosasioita. Jatkokäsittelylupaa ei tarvita sellaisissa rikosasioissa, joissa vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta, tai rangaistusta. Tällaisessa asiassa vastaaja, syyttäjä tai asianomistaja eivät siis tarvitse jatkokäsittelylupaa.
Laissa on säädetty tarkat perusteet, joiden nojalla hovioikeuden tulee myöntää valitukselle jatkokäsittelylupa. Ensinnäkin lupa tulee myöntää, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, taikka jos tätä oikeellisuutta ei voida arvioida ilman, että jatkokäsittelylupa myönnetään. Lisäksi jatkokäsittelylupa tulee myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeää myöntää käsillä olevassa asiassa jatkokäsittelylupa. Luvan myöntämiselle voi myös olla jokin muu painava syy.
Mikäli jatkokäsittelylupa myönnetään, jatkuu asian käsittely hovioikeudessa valmistelulla, joka on yleensä kirjallista. Valmistelulla pyritään takaamaan se, että asian varsinainen käsittely voisi myöhemmin toteutua mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja luotettavalla tavalla. Valmistelussa valittajan vastapuolelta pyydetään kirjallinen vastaus valitukseen, ja hovioikeus päättää myös muista tarpeellisista toimenpiteistä valituksen käsittelemiseksi. Asian varsinainen käsittely hovioikeudessa järjestetään myös usein kirjallisesti, mutta suullinenkin pääkäsittely voidaan järjestää, jos asiassa on tarpeen ottaa vastaan suullista todistelua, asianosainen vaatii suullisen pääkäsittelyn järjestämistä, tai hovioikeus omasta aloitteestaan katsoo pääkäsittelyn järjestämisen tarpeelliseksi.
Lopuksi
Valittaminen hovioikeuteen edellyttää näin ollen ensinnäkin, että asianosainen ilmoittaa määräajassa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun. Tyytymättömyyttä tulee ilmoittaa puhevallan menettämisen uhalla. Käräjäoikeuden hyväksyttyä tyytymättömyyden ilmoituksen, antaa se asianosaiselle tarkemmat muutoksenhakuohjeet, joiden perusteella asianosaisen tulee laatia valituskirjelmä. Valituskirjelmä tulee liitteineen toimittaa hovioikeudelle osoitettuna käräjäoikeuden kansliaan 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu annettiin. Käräjäoikeus toimittaa valituskirjelmän edelleen hovioikeuteen. Suurimassa osassa asioita edellytetään lisäksi, että hovioikeus myöntää valitukselle jatkokäsittelyluvan. Luvan myöntämiselle on laissa säädetty tietyt perusteet, jotka hovioikeus tutkii aina oma-aloitteisesti. Jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan vaadita vakavammissa rikosasioissa.
Yhteenveto
- Suurin osa käräjäoikeudessa käsitellyistä asioista vaatii jatkokäsittelyluvan tullakseen käsiteltäväksi hovioikeudesta.
- Hovioikeuden ratkaisusta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, joka on ylin oikeusaste.
- Käräjäoikeudessa oikeudenkäynnin aikana tehtyihin ratkaisuihin ei pääsääntöisesti saa hakea muutosta kesken käsittelyn, sillä näin käsittely voi venyä kohtuuttoman pitkäksi.
- Riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu, osapuolet voivat sopia, etteivät he hae valittamalla muutosta tuomioon.
- Tyytymättömyydestä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeus on julistanut päätöksensä.
- Pääsääntöisesti hovioikeuden on myönnettävä jatkokäsittelylupa, jonka myöntämiselle on laissa säädetty tarkat perusteet.
- Mikäli käräjäoikeus hyväksyy ilmoituksen tyytymättömyydestä, henkilölle on annettava valitusosoitus, jossa on tarkemmat ohjeet muutoksenhaulle.
- Valituskirjelmä on toimitettava hovioikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeus on julistanut päätöksensä.
Summary in English
- Most of the cases handled in the district court require permission for further processing in order to be handled by the court of appeals.
- The decision of the Court of Appeal can be appealed to the Supreme Court, which is the highest court level.
- Decisions made during the trial in the district court, generally, cannot be appealed in the middle of the proceedings, because this way the proceedings can continue for an unreasonably long time.
- In disputes where settlement is allowed, the parties can agree that they will not file an appeal against the judgment.
- Dissatisfaction must be reported no later than the seventh day from the day the district court has announced its decision.
- As a general rule, the court of appeals must grant permission for further proceedings, the exact grounds for which are described in legal acts.
- If the district court accepts the notification of dissatisfaction, the person must be given a notice of appeal with more detailed instructions for the appeal.
- The appeal letter must be submitted to the Court of Appeal within 30 days after the district court has announced its decision.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Kannattaako hovioikeuteen valittaa?
Yleensä käräjäoikeuden tuomiot muuttuvat hovioikeudessa, eli yleisesti ottaen valittaminen on kannattavaa. Jokainen tapaus on kuitenkin erilainen, eikä käräjäoikeuden tuomion muuttuminen hovioikeudessa ole taattua. Valittaessa kannattaa pohtia useita seikkoja, esimerkiksi vastapuolen mahdollisuus tehdä vastavalitus, kummankin osapuolen valituksen menestymismahdollisuudet, kustannukset, sekä valittamisen hyödyt ja haitat.
2. Mikä on vastavalitus?
Vastavalitus on vastapuolen tekemä valitus vastauksena alkuperäiseen valitukseen. Vastavalituksen tutkiminen edellyttää alkuperäisen valituksen tutkimista.
Aiheesta muualla
- Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Lakimiehemme vastaavat mielellään muutoksenhakua koskeviin kysymyksiin.
- Esimerkiksi valituskirjelmän laatimisessa voi olla syytä turvautua lakimiehen apuun, sillä valituskirjelmällä on merkittävä rooli erityisesti asian valmisteluvaiheessa.
- Hovioikeus tutkii oma-aloitteisesti jatkokäsittelyluvan myöntämisperusteiden olemassaolon kussakin valituksessa, mikä tarkoittaa, että jatkokäsittelylupa voidaan myöntää myös sellaisen lupaperusteen nojalla, johon muutoksenhakija ei ole itse valituksessaan nimenomaisesti vedonnut.
Varoitukset
- Muutoksenhaun kannalta on erittäin tärkeää huomioida sille laissa säädetyt määräajat. Määräajan umpeuduttua ei muutoksenhaku enää lähtökohtaisesti ole mahdollinen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa