Minilex - Lakipuhelin

Valitus hovioikeuteen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Riita- ja rikosasioiden käsittely ensimmäisen kerran oikeudessa tapahtuu käräjäoikeudessa. Siksi käräjäoikeudet ovat niin kutsuttu ensimmäinen oikeusaste. Käräjäoikeuksien päätöksistä voi määräajan puitteissa hakea muutosta hovioikeudelta tekemällä valituksen. Suurin osa asioista vaatii jatkokäsittelyluvan tullakseen hovioikeuden käsiteltäväksi. Hovioikeuden ratkaisusta voi lain edellyttämällä tavalla vielä valittaa korkeimpaan oikeuteen, joka on ylin oikeusaste. Hovioikeuksia on monta ja niiden toimivalta, eli valtuus ottaa asioita käsiteltäväkseen, on jaettu alueittain. Suomi on siten jaettu tuomiopiireihin. Lisäksi käsiteltävät asiat jaetaan niiden laadun mukaan riita- ja rikosasioihin. Käräjäoikeuden ratkaisuun ja tuomioon haetaan muutosta ensisijaisesti siis valittamalla hovioikeuteen.

Muutosta on mahdollista hakea käräjäoikeuden tuomioon sekä muunlaiseen lopulliseen päätökseen tai samassa yhteydessä tehtyyn ratkaisuun, ellei muutoksenhakua ole erikseen laissa kielletty. Sen sijaan, oikeudenkäynnin aikana tehtyihin ratkaisuihin ei yleensä saa hakea muutosta erillisellä muutoksenhaulla, vaan vasta pääasian yhteydessä. Tällaisissa ratkaisuissa muutoksenhaku on näin ollen mahdollinen silloin, kun se on laissa nimenomaisesti sallittu. Tämä johtuu siitä, että asian käsittely käräjäoikeudessa voisi muilta osiltaan venyä kohtuuttoman pitkäksi, mikäli oikeudenkäynnin aikana tehdyistä ratkaisuista valitettaisiin kesken oikeudenkäynnin. Ei myöskään olisi tarkoituksenmukaista, jos hovioikeudessa olisi yhtä aikaa vireillä useita asian eri vaiheisiin liittyviä valituksia.

Lisäksi riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu, asianosaiset voivat kirjallisesti sopia, etteivät he hae valittamalla muutosta tuomioon. Tällaiselle sopimukselle on omat laissa määrätyt edellytyksensä. Myös valitusajan kuluessa asianosainen voi muutoin itse sitovasti ilmoittaa tyytyvänsä käräjäoikeuden ratkaisuun joko kokonaan tai osittain, mikä pitää tehdä kirjallisesti käräjäoikeudelle.

Menettely valitusasiassa

Muutoksenhaku edellyttää aivan ensimmäiseksi tyytymättömyyden ilmoittamista käräjäoikeuden tuomioon. Tyytymättömyyttä tulee ilmoittaa sillä uhalla, että muuten menettää puhevaltansa asiassa, eikä valittaminen ratkaisusta ole enää sen jälkeen mahdollista. Tyytymättömyyden ilmoittaminen tulee tehdä viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Tyytymättömyyttä voi ilmoittaa sekä suullisesti että kirjallisesti joko suoraan ratkaisun antamisen yhteydessä tuomioistuimelle, tai vaihtoehtoisesti käräjäoikeuden kansliaan. Ilmoitus voidaan tehdä myös sekä henkilökohtaisesti että asiamiehen välityksellä. Käräjäoikeudella on myös oma kaavakkeensa tyytymättömyyden ilmoittamiselle. Ilmoitus voidaan tehdä postitse, tai sähköpostitse, mutta tällöin muutoksenhakijan vastuulla on se, löytääkö ilmoitus perille käräjäoikeuteen määräajan puitteissa.

Käräjäoikeuden hyväksyttyä tyytymättömyyden ilmoituksen, tulee sen antaa asianosaiselle valitusosoitus, josta ilmenee tarkemmat ohjeet muutoksenhaulle. On myös mahdollista, että käräjäoikeus ei hyväksy tyytymättömyyden ilmoitusta, mikäli sitä ei ole tehty säädetyssä järjestyksessä, tai muutoksenhaku ei ole lainkaan mahdollinen kyseiseen ratkaisuun. Tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäävästä päätöksestä on mahdollista kannella hovioikeuteen.

Muutoksenhakijan tulee toimittaa varsinainen valituskirjelmä hovioikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeus antoi ratkaisunsa. Valituskirjelmä tulee laatia valitusosoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Siinä tulee muun muassa mainita, mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi, millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä todisteet, joihin halutaan nojautua. Valituskirjelmän sisältöön kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se ohjaa merkittävästi asian valmistelua hovioikeudessa. Muutoksenhakijan ei siis kannata laatia valituskirjelmästä turhan laajaa, sillä vaarana on, että valituksen kannalta olennaiset seikat jäävät epäselviksi.

Jatkokäsittelylupa

Suuressa osassa valituksia edellytetään ensin, että hovioikeus myöntää valitukselle jatkokäsittelyluvan, ennen kuin se otetaan tarkempaan tutkintaan hovioikeudessa. Jatkokäsittelylupaa tarvitaan kaikissa hakemus ja riita-asioissa sekä suuressa osassa rikosasioita. Jatkokäsittelylupaa ei tarvita ainoastaan sellaisissa rikosasioissa, joissa vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta, tai rangaistusta. Tällaisessa asiassa jatkokäsittelylupaa ei siis tarvitse valitukselleen vastaaja, eikä myöskään syyttäjä, tai asianomistaja.

Laissa on säädetty tarkat perusteet, joiden nojalla hovioikeuden tulee myöntää valitukselle jatkokäsittelylupa. Ensinnäkin lupa tulee myöntää, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, taikka jos tätä oikeellisuutta ei voida arvioida ilman, että jatkokäsittelylupa myönnetään. Lisäksi jatkokäsittelylupa tulee myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeää myöntää käsillä olevassa asiassa jatkokäsittelylupa. Luvan myöntämiselle voi myös olla jokin muu painava syy.

Mikäli jatkokäsittelylupa myönnetään, jatkuu asian käsittely hovioikeudessa valmistelulla, joka on yleensä kirjallista. Valmistelulla pyritään takaamaan se, että asian varsinainen käsittely voisi myöhemmin toteutua mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja luotettavalla tavalla. Valmistelussa valittajan vastapuolelta pyydetään kirjallinen vastaus valitukseen, ja hovioikeus päättää myös muista tarpeellisista toimenpiteistä valituksen käsittelemiseksi. Asian varsinainen käsittely hovioikeudessa järjestetään myös usein kirjallisesti, mutta suullinenkin pääkäsittely voidaan järjestää, jos asiassa on tarpeen ottaa vastaan suullista todistelua, asianosainen vaatii suullisen pääkäsittelyn järjestämistä, tai hovioikeus omasta aloitteestaan katsoo pääkäsittelyn järjestämisen tarpeelliseksi.

Lopuksi

Valittaminen hovioikeuteen edellyttää näin ollen ensinnäkin, että asianosainen ilmoittaa määräajassa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun. Tyytymättömyyttä tulee ilmoittaa puhevallan menettämisen uhalla. Käräjäoikeuden hyväksyttyä tyytymättömyyden ilmoituksen, antaa sen asianosaiselle tarkemmat muutoksenhakuohjeet, joiden perusteella asianosaisen tulee laatia valituskirjelmä. Valituskirjelmä tulee liitteineen toimittaa hovioikeudelle osoitettuna käräjäoikeuden kansliaan 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu annettiin. Käräjäoikeus toimittaa valituskirjelmän edelleen hovioikeuteen. Suurimassa osassa asioita edellytetään lisäksi, että hovioikeus myöntää valitukselle jatkokäsittelyluvan. Luvan myöntämiselle on laissa säädetty tietyt perusteet, jotka hovioikeus tutkii aina oma-aloitteisesti. Jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan vaadita vakavammissa rikosasioissa.

 

Vinkit

- Lakimiehemme vastaavat mielellään muutoksenhakua koskeviin kysymyksiin.

- Esimerkiksi valituskirjelmän laatimisessa voi olla syytä turvautua lakimiehen apuun. Valituskirjelmällä on merkittävä rooli erityisesti asian valmisteluvaiheessa.

- Hovioikeus tutkii oma-aloitteisesti jatkokäsittelyluvan myöntämisperusteiden olemassaolon kussakin valituksessa, mikä tarkoittaa, että jatkokäsittelylupa voidaan myöntää myös sellaisen lupaperusteen nojalla, johon muutoksenhakija ei ole itse valituksessaan nimenomaisesti vedonnut.

Varoitukset

- Muutoksenhaun kannalta on erittäin tärkeää huomioida sille laissa säädetyt määräajat. Määräajan umpeuduttua ei muutoksenhaku enää lähtökohtaisesti ole mahdollinen.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa