- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Riita- ja rikosasioiden muutoksenhausta säädetään oikeudenkäymiskaaressa. Muutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen on mahdollista kahdessa eri tilanteessa, eli silloin, kun hovioikeus on käsitellyt asiaa ensimmäisenä oikeusasteena ja silloin, kun se on käsitellyt asiaa toisena oikeusasteena. Silloin, kun hovioikeus on ratkaissut asian toisena asteena, tarvitaan korkeimmalta oikeudelta valituslupa, jotta asia voisi tulla korkeimman oikeuden tutkittavaksi. Silloin, kun hovioikeus puolestaan on ratkaissut asian ensimmäisenä oikeusasteena, ei valituslupaa vaadita. Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin lähinnä poikkeustapauksia, sillä hovioikeus toimii pääasiallisesti muutoksenhakutuomioistuimena. Joissain tilanteissa hovioikeus on kuitenkin määritelty asian käsittelyn ensimmäiseksi oikeusasteeksi. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi tietyt virkarikosasiat.
Menettely valitusasiassa ja mahdollinen valituslupa
Kun hovioikeus on ratkaissut asian ensimmäisenä asteena, noudattaa muutoksenhaku tiettyä menettelyä. Hovioikeuden ratkaisun yhteydessä asianosainen saa valitusosoituksen, jonka mukaan hänen tulee menetellä, mikäli haluaa valittaa ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen. Valitusosoituksesta ilmenee näin ollen olennaiset muutoksenhakuohjeet. Asianosaisen tulee muutoksenhakuohjeiden mukaisesti laatia valituskirjelmä, joka hänen tulee toimittaa hovioikeuden kirjaamoon korkeimmalle oikeudelle osoitettuna 30 päivän kuluessa hovioikeuden ratkaisun antopäivästä.
Useimmissa asioissa hovioikeus käsittelee asian toisena oikeusasteena, eli valituksen johdosta käräjäoikeuden ratkaisun perusteella. Valitettaessa tällaisesta hovioikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen, valituslupa on pyydettävä korkeimmalta oikeudelta, joka myöntää valitusluvan vain tiettyjen edellytysten täyttyessä. Näitä edellytyksiä ovat ensinnäkin oikeuskäytännön yhtenäisyyden saavuttaminen ja lain tulkinta samanlaisissa tapauksissa. Tätä luvanmyöntämisperustetta kutsutaan ennakkopäätösperusteeksi. Lisäksi valituslupa voidaan myöntää, jos asiassa on tapahtunut sellainen virhe, jonka perusteella ratkaisu tulisi purkaa tai poistaa. Tätä puolestaan kutustaan purkuperusteeksi. Valituslupa voidaan myöntää, jos siihen on jokin muu painava syy. Käytännössä edellä mainituista perusteista ennakkopäätösperustetta sovelletaan korkeimmassa oikeudessa useimmissa tapauksissa, ja luvan myöntäminen purkuperusteella, tai muun painavan syyn vuoksi, on harvinaisempaa. Valituslupa on mahdollista myöntää myös osittaisena, jolloin se voidaan rajoittaa koskemaan esimerkiksi jotain tiettyä riita-asian vaatimusta, tai rikosasian syytekohtaa. Valituslupa voidaan rajoittaa myös koskemaan esimerkiksi vain yhtä tiettyä oikeudellista kysymystä, jonka ratkaiseminen on oikeuskäytännön ohjaamisen kannalta merkittävää. Tällaisessa tapauksessa korkein oikeus voi perustaa ratkaisunsa valituksen kohteena olevassa hovioikeuden ratkaisussa todettuihin seikkoihin.
Valituslupaa tulee pyytää ja valitus tehdä hovioikeuden toisena asteena käsittelemissä asioissa 60 päivän kuluessa hovioikeuden ratkaisun antopäivästä. Kirjelmä, johon sisältyy valituslupahakemus ja valitus, toimitetaan hovioikeuden kirjaamoon korkeimmalle oikeudelle osoitettuna. Valituslupahakemuksessa on ensinnäkin mainittava peruste, jolla valituslupaa haetaan, eli jokin edellä esitetyistä perusteista, joilla korkein oikeus voi valitusluvan myöntää. Tämän lisäksi muutoksenhakijan tulee perustella, eli esittää syyt sille, miksi valituslupa kuuluisi kyseisellä perusteella myöntää. Esimerkiksi, jos muutoksenhakija vetoaa ennakkopäätösperusteeseen, tulee hänen yksilöidä valituslupahakemuksessaan se oikeudellinen ongelma, laintulkinnan epäselvyys, tai oikeuskäytännön ristiriitaisuus, jonka perusteella lupa tulisi myöntää. Muutoksenhakukirjelmään tulee valituslupahakemuksen ja varsinaisen valituksen lisäksi myös liittää ne asiakirjat, joista ilmeneviin seikkoihin muutoksenhakija viittaa perusteinaan.
Lopuksi
Valitettaessa korkeimpaan oikeuteen, vaaditaan näin ollen suurimmassa osassa tapauksia korkeimman oikeuden valituslupa. Valituslupahakemuksessa tuleekin yksilöidä tarkasti, millä laissa säädetyllä perusteella lupaa haetaan. Lisäksi on perusteltava, minkä takia valituslupa tulisi myöntää. Valituslupahakemuksen laatimisessa onkin syytä olla huolellinen, sillä valituslupa myönnetään vain alle 10 prosentissa korkeimpaan oikeuteen saapuvia valituksia. Valituslupahakemuksen ja varsinaisen valituksen laatimisessa saattaakin olla tarpeen kääntyä asiantuntijan puoleen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Lakimiehemme auttavat mielellään valitusasioihin liittyvissä kysymyksissä.
- Valituslupahakemuksen tulisi olla muodoltaan ja sisällöltään mahdollisimman tiivis ja asiallinen. On siis tärkeää, etteivät siinä esitetyt perustelut valitusluvan myöntämiselle jää epäselviksi tai puutteellisiksi.
Varoitukset
- Valitettaessa hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen, on tärkeää noudattaa valittamiselle säädettyjä määräaikoja. Määräajan umpeuduttua valitus korkeimpaan oikeuteen ei lähtökohtaisesti ole enää mahdollinen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa