- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Haettaessa muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun valittamalla, tarvitaan asiassa jatkokäsittelylupa hovioikeudelta. Jatkokäsittelylupa tarvitaan kaikissa hakemus- ja riita-asioissa sekä suuressa osassa rikosasioita. Lupajärjestelmä koskee nykyään myös hakemusasioina käsiteltäviä konkurssi-, velkajärjestely- ja ulosottoasioita sekä lapsen huoltoa, asumista ja elatusta koskevia asioita.
Minkälaiset valitukset edellyttävät jatkokäsittelylupaa?
Jatkokäsittelylupaa vaaditaan lähtökohtaisesti kaikissa hakemus-, riita- ja rikosasioissa. Rikosasiassa vastaaja ei kuitenkaan tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta tai rangaistusta ja vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta. Tällöin valituslupaa ei tarvita miltään osin. Huomioon ei oteta vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta. Ratkaisevaa on kuitenkin vankeusrangaistuksen kokonaismäärä. Näin ollen asiassa huomioidaan tuomiolla määrätty kokonaisvankeusrangaistus, joka voi siis koskea yhtä tai useampaa eri rikosta. Jos vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta tai tuomittua rangaistusta, myöskään syyttäjä tai asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa miltään osin. Jatkokäsittelyluvan tarpeellisuus arvioidaan asia- ja asianosaiskohtaisesti sekä vastaajan että syyttäjän ja asianomistajan valittaessa tuomiosta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi asiassa, jossa useampi asianosainen valittaa tuomiosta, ja heistä vain osa tarvitsee valitukselleen jatkokäsittelyluvan, voi olla tarkoituksenmukaista ottaa kaikki samaan asiaan liittyvät valitukset jatkokäsittelyyn. Jatkokäsittelylupa on myös mahdollista myöntää asiassa joko kokonaan tai osittain.
Edellä esitetystä seuraa, että lupaa edellytetään aina asioissa, joissa valitus ei koske rikosta tai siitä tuomittua rangaistusta. Tästä puolestaan seuraa, että erilaiset kiellot, kuten esimerkiksi ajokielto ja liiketoimintakielto sekä erilaiset menettämisseuraamukset eivät ole sellaisia lain tarkoittamia rangaistuksia, joista valitettaessa ei välttämättä tarvita jatkokäsittelylupaa. Haettaessa muutosta tuomittuun kieltoon tai menettämisseuraamukseen, tarvitaan siis aina jatkokäsittelylupa hovioikeudelta. Kuitenkin asiassa, jossa vastaaja on tuomittu yli kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen ja hän hakee muutosta syykseen luettuun rikokseen, ei hän tarvitse jatkokäsittelylupaa myöskään vankeusrangaistuksen lisäksi määrätyn kiellon osalta. Silloin kun muutosta haetaan rikoksen tai rangaistuksen sijaan esimerkiksi johonkin oikeudenkäyntiin liittyvään ratkaisuun, joka ei koske pääasiaa, tarvitaan valitukselle jatkokäsittelylupa. Tämä pätee myös valituksen koskiessa muun muassa oikeudenkäyntikuluja tai valtion varoista maksettavia korvauksia. Lupajärjestelmä koskee niin ikään myös valituksia, jotka koskevat rikosoikeudellisia pakkokeinoja ja yksityisoikeudellisia turvaamistoimia.
Luvan myöntämisen edellytykset
Hovioikeuden velvollisuuteen kuuluu oma-aloitteisesti tutkia, onko valitukselle olemassa jokin laissa säädetty lupaperuste. Muutoksenhakijalla ei näin ollen ole väittämistaakkaa tämän osalta, ja hovioikeuden tulee myöntää jatkokäsittelylupa myös sellaisen lupaperusteen nojalla, johon valittaja ei ole valituksessaan nimenomaisesti vedonnut.
Hovioikeuden on myönnettävä jatkokäsittelylupa ensinnäkin, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta taikka sitä ei ole mahdollista arvioida myöntämättä jatkokäsittelylupaa. Ellei käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ole perusteltua aihetta epäillä valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella, jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan tarvitse myöntää yksinomaan näytön uudelleen arvioimista varten.
Epäilys käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuudesta voi liittyä sekä oikeus- että näyttökysymykseen. Mikäli valitus koskee sellaista kysymystä, josta ei ole olemassa vakiintunutta oikeuskäytäntöä, olisi jatkokäsittelylupa pääsääntöisesti myönnettävä. Jatkokäsittelylupa on edellä mainitusti myönnettävä myös, jos ratkaisun oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida lupaa myöntämättä. Tilanne, jossa ratkaisun oikeellisuutta ei olisi lupaa myöntämättä mahdollista arvioida, voisi tulla kyseeseen esimerkiksi hyvin laajassa ja vaikeaselkoisessa asiassa, jossa käräjäoikeuden ratkaisun perustelut eivät ole niin seikkaperäisiä, että ne poistaisivat ratkaisun oikeellisuuteen liittyvät epäselvyydet.
Edellä mainittujen lupaperusteiden lisäksi hovioikeuden on myönnettävä valitukselle jatkokäsittelylupa, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa. Tämä lupaperuste ei siis edellytä epäilystä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuudesta. Lupa on lisäksi myönnettävä, jos siihen on muu painava syy. Tästä ovat esimerkkinä tilanteet, joissa on käsillä jokin purku- tai kanteluperuste, kuten muun muassa sellainen menettelyvirhe, joka loukkaa vastaajan ihmisoikeuksia tai oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
Menettely
Hovioikeuden on tarvittaessa kehotettava valittajan vastapuolta antamaan kirjallinen vastaus valitukseen ennen jatkokäsittelyluvan myöntämistä. Pääsääntöisesti vastapuolelta pyydetään vastaus kuitenkin vasta sitten, kun hovioikeus on päättänyt, että jatkokäsittelylupa myönnetään kokonaan tai osittain. Jos asiassa myönnetään jatkokäsittelylupa, siitä on ilmoitettava valittajalle ja valittajan vastapuolelle. Jatkokäsittelylupa myönnetään, jos ratkaisukokoonpanon yksikin jäsen on luvan myöntämisen kannalla. Päätös jatkokäsittelyluvan myöntämisestä tai epäämisestä, tehdään hovioikeudessa kirjallisessa menettelyssä käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen, mahdollisen vastauksen ja tarvittaessa myös muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Jatkokäsittelyluvan myöntämistä koskeva asia voidaan ratkaista ilman esittelyä.
Jos lupaa ei myönnetä, päätöksestä on käytävä ilmi, että kaikki perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle on tutkittu, mutta jatkokäsittelylupaa ei ole myönnetty ja siten käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Lisäksi päätöksessä on oltava selostus asianosaisten vaatimuksista ja vastauksista.
Lopuksi
Jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisala on laaja. Sen piiriin kuuluvat ensinnäkin kaikki hakemus- ja riita-asiat sekä merkittävä osa rikosasioista. Jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan vaadita sellaisessa rikosasiassa, jossa vastaajalle on tuomittu ankara vankeusrangaistus, ja valitus koskee rikosta tai siitä tuomittua rangaistusta. Jatkokäsittelyluvan tarpeellisuus arvioidaan aina asia- ja asianosaiskohtaisesti. Luvan myöntämiselle asetetut edellytykset on tarkoin määritelty laissa, ja hovioikeudella on velvollisuus aina oma-aloitteisesti tutkia niiden mahdollinen täyttyminen. Käytännössä suurin osa muutoksenhakijoista saa valitukselleen jatkokäsittelyluvan ja asia käsitellään uudelleen hovioikeudessa. Tätä edellyttää jo perustuslaissa säädetty oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä oikeus hakea muutosta.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Käräjäoikeuden ratkaisua koskevan valituksen laatimisessa kannattaa pyytää neuvoa lakimieheltä.
- Hovioikeuden velvollisuuteen kuuluu tutkia lupaperusteen olemassaolo kaikkien laissa säädettyjen lupaperusteiden osalta. Muutoksenhakijan ei tarvitse kantaa vastuuta siitä, että hän vetoaa valituksessaan kaikkiin asiassa mahdollisesti käsillä oleviin lupaperusteisiin.
Varoitukset
- Muutoksenhaussa on tärkeää huomioida tarkoin sille säädetyt määräajat. Hovioikeus ei tutki valitusta lainkaan, jos sen perustana olevaan tuomioon ei ole ajoissa ilmoitettu tyytymättömyyttä, tai jos valituskirjelmää ei ole jätetty käräjäoikeuteen määräajan kuluessa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa