Minilex - Lakipuhelin

Valitukset hovioikeuteen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan hovioikeudelta valittamalla. Käräjäoikeuden tuomioon ja lopulliseen päätökseen sekä samassa yhteydessä tehtyyn muuhun ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen, ellei muutoksenhakua ole erikseen kielletty. Oikeudenkäynnin aikana tehtyihin ratkaisuihin saa puolestaan hakea muutosta valittamalla pääsääntöisesti vasta pääasian yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että muuten vaarana olisi asian käsittelyn kohtuuton pitkittyminen käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynnin aikana tehtyihin ratkaisuihin saakin yleensä hakea muutosta valittamalla vain, jos valittaminen on nimenomaisesti sallittu.

Muutoksenhakuoikeus on silti pääsääntö, mutta se edellyttää lisäksi, että asianosaisella on muutoksenhakuun jokin intressi. Tämä intressi liittyykin usein asianosaisasemaan, joka esimerkiksi rikosasioissa on syyttäjällä, rikoksesta syytetyllä, eli vastaajalla sekä rikoksen uhrilla, eli asianomistajalla. Muutoksenhaku ei ole mahdollista vastapuolen hyväksi. Tästä poikkeuksena ovat ainoastaan tilanteet, joissa syyttäjä hakee muutosta rikosasian vastaajan hyväksi.

Tyytymättömyyden ilmoittaminen ja valitusosoitus

Asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla. Jos useilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, riittää yksi tyytymättömyyden ilmoitus. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Tyytymättömyyden ilmoitus on mahdollista tehdä sekä suullisesti että kirjallisesti, ja se voidaan tehdä joko suoraan tuomioistuimelle, tai sen kansliaan. Käräjäoikeudella on myös oma lomakkeensa tyytymättömyyden ilmoittamiselle. Tyytymättömyyden ilmoituksen voi lähettää myös postitse tai sähköpostitse. Lisäksi tyytymättömyyttä on mahdollista ilmoittaa sekä henkilökohtaisesti että asiamiehen välityksellä. Tyytymättömyyden ilmoitus voidaan myös rajata koskemaan vain osaa käräjäoikeuden ratkaisusta, jolloin ratkaisu tulee muilta osin lainvoimaiseksi.

Tyytymättömyyden ilmoitus on käräjäoikeuden toimesta hyväksyttävä. Käräjäoikeus voi hylätä tyytymättömyyden ilmoituksen silloin, kun se on tehty säännösten vastaisesti, tai muutoksenhaku ei ole lainkaan mahdollinen kyseiseen käsillä olevaan ratkaisuun. Ilmoituksen hylkäävästä päätöksestä on mahdollista kannella hovioikeuteen. Kun käräjäoikeus puolestaan hyväksyy tyytymättömyyden ilmoituksen, antaa se asianosaiselle valitusosoituksen, josta ilmenevien ohjeiden mukaisesti asianosainen jatkaa menettelyä valitusasiassa. Tyytymättömyyden ilmoittaminen ei vielä itsessään tarkoita, että valitusasia olisi tullut vireille, vaan sillä voidaan ainoastaan varata mahdollisuus muutoksenhakuun puhevallan menettämisen uhalla.

Ilmoitettuaan tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun, tulee asianosaisen toimittaa käräjäoikeuteen valituskirjelmä 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu annettiin tai julistettiin. Käräjäoikeus voi asettaa valituksen toimittamiselle uuden määräajan asianosaisen hakemuksesta, mikäli hän ei ole laillisen esteen, tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi voinut toimittaa valituskirjelmää käräjäoikeudelle alkuperäisen määräajan puitteissa. Uutta määräaikaa on haettava ennen alkuperäisen määräajan päättymistä. Käräjäoikeuden arvioitavaksi jää, minkälaisen syyn määräajan noudattamatta jättämiselle se katsoo hyväksyttäväksi.

Valmistelu ja jatkokäsittelylupa

Valitusasian valmistelu hovioikeudessa alkaa, kun käräjäoikeudesta lähetetty valituskirjelmä saapuu hovioikeuteen. Asian valmistelusta hovioikeudessa vastaa yksi jäsen. Jos valituskirjelmä on puutteellinen ja sen täydentäminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tarpeen, valittajaa on kehotettava korjaamaan puute hovioikeuden määräämässä ajassa. Samalla on ilmoitettava, mikä seuraamus kehotuksen laiminlyömisestä voi olla. Jos valitus on täydennyksenkin jälkeen puutteellinen, saadaan asianosaiselle erityisestä syystä varata uusi tilaisuus sen täydentämiseen.

Jos valittaja ei noudata valituksen täydentämistä koskevaa kehotusta ja valitus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi hovioikeudessa, se jätetään tutkimatta.

Valituksen käsittely hovioikeudessa edellyttää useimmiten jatkokäsittelyluvan myöntämistä. Jatkokäsittelylupaa edellytetään kaikissa hakemus- ja riita-asioissa sekä suuressa osassa rikosasioita. Ainoastaan rikosasioissa, joissa vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta tai rangaistusta, ei jatkokäsittelylupaa tarvita. Tämä koskee siis sekä rikosasian vastaajan että syyttäjän ja asianomistajan tekemiä valituksia.

Jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä, lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa tai jos luvan myöntämiseen on muu painava syy. Ennen jatkokäsittelyluvan myöntämistä koskevan asian ratkaisemista hovioikeuden on tarvittaessa kehotettava valittajan vastapuolta antamaan kirjallinen vastaus valitukseen. Hovioikeus päättää jatkokäsittelyluvan myöntämistä koskevan kysymyksen käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen, mahdollisen vastauksen ja tarvittaessa myös muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Jatkokäsittelylupa myönnetään, jos ratkaisukokoonpanon yksikin jäsen on luvan myöntämisen kannalla.

Jatkokäsittelyluvan myöntämisen jälkeen, hovioikeus pyytää valittajan vastapuolelta kirjallisen vastauksen, ellei se ole tarpeetonta esimerkiksi siksi, että sitä on pyydetty jo jatkokäsittelyluvan myöntämisvaiheessa. Hovioikeus voi myös valmisteluvaiheessa pyytää asianosaiselta kirjallisen lausuman erikseen määrittelemästään kysymyksestä. Hovioikeus päättää valmistelussa myös esimerkiksi asiantuntijalausunnon mahdollisesta hankkimisesta, kirjallisen todisteen esittämisestä, katselmuksen toimittamisesta, tai muuhun valmistavaan toimenpiteeseen ryhtymisestä, jos sellainen on tarpeen sen turvaamiseksi, että kaikki tarvittavat todisteet ovat yhtäaikaisesti saatavilla pääkäsittelyssä.

Asiat ratkaistaan hovioikeudessa yleensä kirjallisessa menettelyssä, mutta asiassa voidaan järjestää myös suullinen pääkäsittely, mikäli asianosainen sitä vaatii, asiassa on tarpeen ottaa vastaan suullista todistelua, tai jos hovioikeus katsoo sen omasta aloitteestaan muusta syystä tarpeelliseksi.

Lopuksi

Valittaminen hovioikeuteen on ensisijainen tapa hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Muutoksenhaku on mahdollista lähtökohtaisesti aina silloin, kun sitä ei ole erikseen kielletty. Muutoksenhakuprosessi edellyttää ensimmäiseksi tyytymättömyyden ilmoittamista käräjäoikeuden ratkaisuun. Mikäli asianosainen tietää jo käräjäoikeuden ratkaisun antamisen yhteydessä, että hän aikoo valittaa ratkaisusta, voi hän ilmoittaa tyytymättömyyttään suoraan asian ratkaisseelle tuomioistuimen kokoonpanolle. Seuraava askel valitusasiassa on valituskirjelmän toimittaminen hovioikeudelle osoitettuna käräjäoikeuden kansliaan. Määräaika valituskirjelmän toimittamiselle on 30 päivää siitä päivästä lukien, kun käräjäoikeus antoi ratkaisunsa. Valituskirjelmän muotoon ja sisältöön kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se ohjaa muutoksenhakua merkittävästi erityisesti asian valmisteluvaiheessa. Jotta valitus otettaisiin hovioikeuden tarkempaan tutkintaan, tulee hovioikeuden myöntää valitukselle jatkokäsittelylupa. Jatkokäsittelyluvan myöntämiselle on laissa erikseen säädetyt perusteet. Hovioikeus tutkii näiden lupaperusteiden mahdollisen olemassaolon oma-aloitteisesti, mikä tarkoittaa, että jatkokäsittelylupa voidaan myöntää myös sellaisen lupaperusteen nojalla, johon asianosainen ei ole itse nimenomaisesti valituksessaan vedonnut.

Vinkit

- Lakimiehemme vastaavat mielellään muutoksenhakua koskeviin kysymyksiin. 

- Muutoksenhaussa on aina tärkeää kiinnittää huomiota sille säädettyihin määräaikoihin.

- Muutoksenhakua koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.

Varoitukset

- Muutoksenhakijan edun mukaista ei ole laatia mahdollisimman laajaa valituskirjelmää, sillä vaarana on, että valituksen kannalta olennaisimmat seikat jäävät tällöin epäselviksi. 

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa