- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Käräjäoikeuden tuomioon ei tarvitse tyytyä. Useimmiten asiasta saa valittaa hovioikeuteen. Hovioikeuteen valittamisessa keskeistä on noudattaa määräaikoja, jottei asianosainen menetä valitusoikeuttaan.
Hovioikeuteen valittaminen tarkoittaa sitä, että haetaan muutosta käräjäoikeuden antamaan tuomioon. Mikäli asiassa ei valiteta, jää käräjäoikeuden antama tuomio voimaan eli tulee lainvoimaiseksi.
Hovioikeuteen valittamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren luvussa 25. Hovioikeuteen voi valittaa pääsääntöisesti sekä riita- että rikosasioissa. Oikeus valittaa käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen ei kuitenkaan ole automaatio. Joissakin asioissa käräjäoikeuden tuomiosta ei saa valittaa. Myös jatkokäsittelyluvan saaminen hovioikeuteen harkitaan erikseen. Käräjäoikeuden on ratkaisussaan kerrottava, onko muutoksenhaku eli hovioikeuteen valittaminen sallittu sekä annettava muutoksenhakuohjeet, joista ilmenee pääpiirteittäin se, miten asiasta valitetaan.
Asioissa, joissa sovinto on sallittu, voivat asianosaiset sopia kirjallisesti, ettei kukaan heistä valita asiassa.
Valittamiseen ei ole pakko käyttää avustajaa. Hovioikeuteen valittamisessa on kuitenkin syytä käyttää avustajana asianajajaa, sillä valituskirjelmässä on osattava esittää oikeat oikeudelliset perusteet. Lisäksi avustaja pitää huolen määräaikojen noudattamisesta sekä helpottaa asianosaisen henkistä kuormittumista raskaassa oikeudenkäyntiprosessissa.
Hovioikeuteen valittaminen etenee siten, että käräjäoikeuden antaman tuomion jälkeen asianosaisen on ilmoitettava tyytymättömyytensä tuomioon seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta. Tässä vaiheessa riittää siis pelkkä ilmoitus, joka voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti asian ratkaisseelle käräjäoikeudelle tai sen kansliaan. Vankeus- tai muuntorangaistusta suorittava saa rikosasioissa ilmoittaa tyytymättömyyden tuomioon vankilan johtajalle. Tyytymättömyys voi koskea käräjäoikeuden ratkaisua joko kokonaan tai osittain. Ilmoituksen saa myös peruuttaa seitsemän päivän määräajan kuluessa.
Tyytymättömyydestä ilmoittamista ei hyväksytä, ellei se ole saapunut määräajassa tai ole muutoin muotovaatimusten mukainen.
Kun ilmoitus tyytymättömyydestä on tehty asianmukaisesti, annetaan asianosaiselle valitusosoitus. Valitusosoituksessa on muutoksenhakuohjeita tarkemmat tiedot valituksen tekemisestä. Siinä määrätään muutoksenhakutuomioistuin sekä kerrotaan valitusajan päättymispäivä. Valitusosoituksessa kerrotaan myös valituksen perilleajamisesta, jatkokäsittelyluvasta ja lupaperusteista sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä. Valitusosoitus on siis tarkka ohjeistus valituksen tekemisestä.
Varsinainen valituskirjelmä on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden tuomion antamisesta tai julistamisesta. Valitus on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Tätä 30 päivän määräaikaa voidaan pyynnöstä pidentää, mikäli asianosainen ei voi tehdä valitusta määräajassa laillisen esteen tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Pyyntö määräajan pidentämisestä on tehtävä ennen ensimmäisen määräajan päättymistä.
Kirjelmä on osoitettava hovioikeudelle, vaikkakin se toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan. Kirjelmässä on mainittava
Valituskirjelmässä on ilmoitettava asianosaisten yhteystiedot ja kirjelmä on allekirjoitettava. Liitteeksi on lisättävä asiakirjat, joihin vedotaan.
Valituskirjelmässä valittajan on siis kerrottava perusteet, joilla hän haluaa tuomioon muutosta, sekä se, millaista muutosta haetaan. Valittaja voi esimerkiksi hakea syytteen hylkäämistä tai toissijaisesti lievemmästä rikoksesta tuomitsemista.
Vastapuolella on valitukselle annetun määräajan päättymisestä kaksi viikkoa aikaa reagoida valitukseen vastavalituksella. Vastavalittajalta ei vaadita tyytymättömyyden ilmoittamista. Oikeudella tehdä vastavalitus turvataan se, ettei kenenkään tarvitse tehdä itse valitusta ns. varmuuden vuoksi, vaan reagoida voi vasta sitten, jos vastapuoli valittaa ensin. Vastavalituksen sisältövaatimukset ovat samat kuin varsinaisella valituksellakin.
Vastavalitus raukeaa, jos varsinainen valitus jätetään tutkimatta, ei saa jatkokäsittelylupaa, peruutetaan tai muutoin raukeaa.
Asian valmistelu hovioikeudessa alkaa sen jälkeen, kun valituskirjelmä saapuu hovioikeuteen käräjäoikeuden kansliasta ja mahdollinen jatkokäsittelylupa on myönnetty. Jos valitus havaitaan puutteelliseksi, valittajalle annetaan kehotus sen korjaamiseksi. Mikäli puutetta ei korjata ja se on niin merkittävä, ettei valitus kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, valitus jätetään tutkimatta.
Valmistelussa otetaan kantaa jatkokäsittelylupaan. Valituksen käsitteleminen hovioikeudessa edellyttää pääsääntöisesti jatkokäsittelylupaa. Sillä ehkäistään turhia hovioikeuskäsittelyitä asioissa, joissa ei ole mitään perustetta muuttaa käräjäoikeuden antamaa tuomiota. Jatkokäsittelylupa myönnetään, jos asiassa on jollain tavalla ilmennyt, että käräjäoikeuden ratkaisu saattaisi olla virheellinen. Lupaa ei tarvita, jos kyse on rikosasiasta, jossa vastaaja on tuomittu usean kuukauden vankeusrangaistukseen. Mikäli lupa myönnetään, asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.
Hovioikeuden on pyydettävä valittajan vastapuolelta kirjallinen vastaus. Vastauksessa vastapuolen on ilmoitettava asia, josta vastaus annetaan, myöntääkö vastapuoli muutosvaatimuksen sekä käsitys valittajan vaatimusten perusteista ja se, mihin perustaa oman näkemyksensä.
Valmistelun jälkeen hovioikeus tekee asiassa ratkaisun joko kirjallisen aineiston perusteella tai pääkäsittelyn jälkeen.
Hovioikeuteen valittaminen ei ole ilmaista. Asian käsittely maksaa 260 euroa (rikos- tai lähestymiskieltoasiat, ulosottokaaren mukaiset muutoksenhakuasiat, asiat, joissa sovinto ei ole sallittu) tai 510 euroa (muut, kuin edellä mainitut asiat). Lisäksi kuluja voi tulla avustajan ja todistajan palkkioista sekä asianosaiselle itselleen aiheutuneesta työstä ja ajanhukasta.
- Käräjäoikeuden antamaan ratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen.
- Tyytymättömyydestä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä käräjäoikeuden annettua päätöksensä.
- Tyytymättömyysilmoitus voidaan hylätä, mikäli se ei ole saapunut määräajassa tai se ei ole muotovaatimusten mukainen.
- Valitusosoitus on tarkka ohjeistus valituskirjelmän tekemisestä.
- Valituskirjelmä on toimitettava 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden päätöksen julistamisesta.
- Vastavalitus on vastapuolen vastaus valituskirjelmään.
- Valituksen käsittely hovioikeudessa edellyttää vatkokäsittelylupaa.
- Joistain käräjäoikeuden tuomioista ei saa valittaa.
- Mikäli asiassa on sovinto sallittu, asianosaiset voivat kirjallisesti sopia, ettei kukaan valita asiassa.
- Valittamiseen ei ole pakko käyttää avustajaa, mutta se on suositeltavaa.
- Hovioikeuteen valittamisen keskeiset vaiheet ovat tyytymättömyydestä ilmoittaminen, valitusosoitus, valituskirjelmä, vastavalitus sekä lopuksi valmistelu.
- The decision given by the District Court can be appealed by appealing to the Court of Appeal.
- Dissatisfaction must be reported no later than on the seventh day after the District Court's decision was given.
- A notice of dissatisfaction can be rejected if it has not arrived within the deadline or if it does not comply with the format requirements.
- The notice of appeal is a precise instruction on how to write an appeal letter.
- The appeal letter must be submitted within 30 days of the announcement of the District Court's decision.
- A counter-complaint is the other party's response to the appeal letter.
- The processing of a complaint in the Court of Appeal requires a license to process a complaint.
- Some District Court judgments cannot be appealed.
- If settlement is allowed in the case, the parties involved can agree in writing that no one complains about the case.
- One doesn’t have to use the help of a lawyer to complain, but it is recommended.
- The key stages of an appeal to the Court of Appeal are notification of dissatisfaction, notice of appeal, written appeal, counter-appeal and finally the preparation.
1. Ilmoitin tyytymättömyyteni käräjäoikeuden päätökseen. Käytin sähköpostia ja tein ilmoituksen seitsemän päivän määräajassa. Nyt minulle tuli kuitenkin kirje, etten ole ilmoittanut tyytymättömyyttäni käräjäoikeuden tuomioon määräajassa ja tuomio on tullut lainvoimaiseksi. Soitin käräjäoikeuden kansliaan ja he sanoivat viestini jääneen roskapostiin. Onko ilmoitukseni tyytymättömyydestä pysyvästi hylätty?
Olet lähettänyt ilmoituksen tyytymättömyydestä määräajassa, joten ilmoituksesi täyttää vaatimukset. Tässä tapauksessa tekninen vika on ollut käräjäoikeuden päässä, joten ilmoituksesi tyytymättömyydestä tulee hyväksyä. Asiasta on annettu korkeimman oikeuden ratkaisu (2011:63, myös 2005:3), jonka mukaan, jos ilmoitus ei tule vastaanotetuksi määräajassa vastaanottajan järjestelmässä olevan vian vuoksi, tulee se hyväksyä.
2. Ilmoitin tyytymättömyyteni käräjäoikeuden tuomioon ja nyt minun pitäisi tehdä valituskirjelmä. Sairastuin kuitenkin äkillisesti eikä toimintakykyni riitä kirjelmän tekemiseen tällä hetkellä. 30 päivän määräaika alkaa loppua. Voinko saada lisäaikaa valituskirjelmän tekemiseen?
Voit saada lisäaikaa. Sairastuminen on ns. laillinen este, joten voit sen perusteella pyytää käräjäoikeudelta lisäaikaa valituskirjelmän tekemiselle. Muista kuitenkin pyytää uutta määräaikaa ennen alkuperäisen määräajan päättymistä.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.