- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Valmistelu
Asian käsittely hovioikeudessa alkaa valmistelulla. Valmistelussa voidaan esimerkiksi pyytää valittajaa täydentämään valitustaan tai pyytää asianosaisilta kirjallisia lausumia asiasta. Valmistelussa voidaan myös järjestää suullinen valmisteluistunto. Yleensä hovioikeuden valmistelu tapahtuu kuitenkin kirjallisesti. Hovioikeudessa suullinen valmisteluistunto ei estä asian käsittelemistä myöhemmin kirjallisessa menettelyssä.
Valmistelussa selvitetään ensinnäkin asianosaisten vaatimukset sekä vaatimusten perusteet. Lisäksi selvitetään miltä osin asianosaiset pitävät käräjäoikeuden ratkaisua virheellisenä, mitkä seikat asiassa ovat riitaisia sekä minkälaisia todisteita asianosaiset aikovat esittää, ja mitä niillä pyritään näyttämään toteen. Riita-asioiden osalta valmistelussa on myös selvitettävä, onko asiassa edellytykset sovinnolle. Tämän lisäksi valmistelussa selvitetään se, tuleeko asiassa järjestää suullinen pääkäsittely, vai voidaanko asia ratkaista kirjallisesti.
Valmistelu alkaa sillä, että hovioikeus tarkastaa valituskirjelmän. Mikäli valituskirjelmä on puutteellinen, ja sen täydentäminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tarpeellista, tulee hovioikeuden pyytää valittajaa korjaamaan sitä määräajan kuluessa. Korjaamista ei kuitenkaan pyydetä silloin, kun valituskirjelmän puute ei ole merkittävä, tai jos puute on myöhemmin valmistelussa korjattavissa. Valittajaa ei pyydetä korjaamaan valituskirjelmää myöskään silloin, kun on selvää, ettei valitukselle tulla myöntämään jatkokäsittelylupaa, tai jos valitus hylätään. Mikäli valitusta ei korjata määräajan kuluessa, hovioikeus voi jättää valituksen tutkimatta, jos valituksen puutteellisuus estää asian käsittelyn oikeudessa.
Oikeudenkäynnissä noudatetaan vastapuolen kuulemisperiaatetta, jonka mukaan vastapuolelle tulee varata mahdollisuus lausua esitetyistä vaatimuksista. Valmisteluvaiheessa pyydetään usein valittajan vastapuolelta kirjallista vastausta valittajan esittämiin vaatimuksiin ja selvityksiin. Mikäli vastapuolelta on pyydetty vastausta jo siinä vaiheessa, kun on päätetty valitukselle myönnettävästä jatkokäsittelyluvasta, tulee vastauksen sisällön olla sellainen, ettei vastausta tarvitse pyytää uudelleen valmistelussa. Hovioikeuden ei tarvitse pyytää vastapuolelta vastausta ollenkaan, mikäli se on ilmeisen tarpeetonta. Vastapuolella ei myöskään ole velvollisuutta vastata valitukseen. Mikäli vastapuoli ei vastaa valitukseen, otetaan asiaa ratkaistaessa huomioon vastapuolen käräjäoikeudessa esittämä oikeudenkäyntiaineisto. On toki myös mahdollista, että valittajan vastapuoli on tehnyt asiassa vastavalituksen, jolloin molemmat valitukset asianosaisten vaatimuksineen käsitellään hovioikeudessa yhdessä.
Asian käsittely
Asiat ratkaistaan hovioikeudessa joko kirjallisessa tai suullisessa käsittelyssä. Kirjallinen menettely on hovioikeudessa pääsääntönä, mutta hovioikeuden tulee toimittaa asiassa pääkäsittely, jos asianosainen sitä vaatii, tai jos asiassa on otettava vastaan suullista todistelua. Hovioikeus voi toimittaa pääkäsittelyn myös omasta aloitteestaan katsoessaan sen tarpeelliseksi. Suullista käsittelyä ei kuitenkaan ole välttämätöntä järjestää, mikäli suullista todistelua ei tarvitse ottaa vastaan siksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on myös muutoin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle.
Asian käsittely hovioikeudessa pohjautuu siihen, mitä käräjäoikeudessa on ratkaistu. Asian käsittely ei näin ollen ala uudelleen alusta, vaan siinä keskitytään ratkaisemaan kysymys siitä, onko käräjäoikeuden ratkaisua vaadituilta osin perusteltua muuttaa. Asianosaisilla on lähtökohtaisesti väittämistaakka hovioikeudessa, mikä tarkoittaa, että hovioikeus ei periaatteessa saa ottaa ratkaisua tehdessään huomioon muita seikkoja, kuin ne, joihin asianosaiset ovat vedonneet. Tuomioistuin ei voi riita-asioissa myöskään tuomita enempää, kuin mitä asianosainen on nimenomaisesti hovioikeudessa vaatinut. Tätä kutsutaan asianosaisen vaatimistaakaksi. Rikosasioissa syyttäjällä on vaatimistaakka, eli hänen tulee esittää rangaistusvaatimus tiettyyn tekoon vedoten. Hovioikeus huomioi tällöin ratkaisua tehdessään vain sen teon, josta rangaistusta vaaditaan, mutta se ei kuitenkaan ole sidottu rikosnimikkeeseen tai syyttäjän vetoamaan lainkohtaan. Rangaistusvaatimuksen osalta hovioikeus ei myöskään ole sidottu syyttäjän vaatimaan rangaistukseen, vaan sen hovioikeus määrää viran puolesta.
Kirjallisessa käsittelyssä asia ratkaistaan kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Kirjallista oikeudenkäyntiaineistoa hovioikeudessa ovat muun muassa käräjäoikeuden ratkaisu, valitus sekä vastapuolen mahdollisesti antama vastaus. Mikäli vastapuoli ei ole antanut asiassa vastausta, otetaan ratkaisussa edellä mainitusti huomioon vastapuolen käräjäoikeudessa esittämä aineisto. Hovioikeuden esittelijä toimittaa tuomareille oikeudenkäyntiaineiston sekä oman ratkaisuehdotuksensa ja mahdollisesti laatimansa muistion asiasta. Tämän jälkeen tuomarit kokoontuvat esittelytilaisuuteen, jossa esittelijä selostaa asian suullisesti ja tuomarit keskustelevat asiasta. Lopuksi tehdään ratkaisu, josta voidaan tarvittaessa äänestää.
Jos asia sen sijaan ratkaistaan hovioikeudessa suullisessa käsittelyssä, järjestetään pääkäsittely. Pääkäsittelyssä noudatetaan suullisuusperiaatetta. Suullisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että kaikki oikeudenkäyntiaineisto tulee esittää tuomioistuimelle suullisesti istunnossa. Ratkaisu perustuu siis vain pääkäsittelyssä esitettyihin seikkoihin ja todisteisiin, eikä tuomioistuin ota ratkaisua tehdessään huomioon muuta oikeudenkäyntiaineistoa. Pääkäsittely etenee kuten käräjäoikeudessakin. Aluksi hovioikeus selostaa tarvittavilta osin käräjäoikeuden ratkaisun ja sen, mihin valmistelussa on päädytty. Tuomioistuin tiedustelee asianosaisilta, vastaavatko valmistelussa esiin tulleet vaatimukset edelleen heidän kantaansa. Tämän jälkeen asianosaiset saavat perustella kantansa ja lausua vastapuolen perusteluista. Näiden alkupuheenvuorojen jälkeen tuomioistuin ottaa vastaan todistelun. Lopuksi asianosaiset pitävät loppupuheenvuorot, joissa he arvioivat todisteita ja ottavat kantaa siihen, millaiseen ratkaisuun asiassa tulisi heidän mielestään päätyä. Ratkaisu lähetetään asianosaisille kirjallisesti hovioikeuden määräämänä päivänä.
Lopuksi
Asian käsittely hovioikeudessa edellyttää siis ensinnäkin sitä, että valitukselle myönnetään jatkokäsittelylupa. Luvan myöntämisen jälkeen asian käsittely alkaa hovioikeudessa valmistelulla, jossa selvitetään asianosaisten vaatimukset sekä niiden perusteet. Valmistelussa selvitetään lisäksi se, miltä osin asianosaiset vaativat käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta, mitkä seikat asiassa ovat riitaisia sekä minkälaiseen todisteluun asianosaiset perustavat vaatimuksensa, ja mitä näillä todisteilla pyritään näyttämään toteen. Riita-asioissa selvitetään myös, onko asiassa edellytyksiä sovinnolle. Hovioikeus voi valmistelun aikana pyytää valittajaa korjaamaan valituskirjelmänsä mahdollisia puutteita määräajan kuluessa. Lisäksi valittajan vastapuolelta pyydetään yleensä kirjallinen vastaus valitukseen.
Asia ratkaistaan hovioikeudessa joko kirjallisesti kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella tai suullisesti pääkäsittelyssä. Suullinen pääkäsittely järjestetään, mikäli asiassa on tarpeen ottaa vastaan suullista todistelua, hovioikeus katsoo sen tarpeelliseksi, tai jos asianosainen vaatii pääkäsittelyn järjestämistä. Suullisessa pääkäsittelyssä noudatetaan aina suullisuusperiaatetta, jonka mukaan kaikki oikeudenkäyntiaineisto esitetään tuomioistuimelle suullisesti, jolloin myös tuomioistuimen ratkaisu perustuu ainoastaan tähän suullisesti oikeudenkäynnin aikana esitettyyn aineistoon.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Hovioikeusmenettelyä koskevissa kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä lakimieheen. Lakimies voi auttaa esimerkiksi valituskirjelmän laatimisessa.
Varoitukset
- Koska valituskirjelmä ohjaa merkittävästi muutoksenhakua erityisesti valmisteluvaiheessa, on sen sisältöön tärkeää kiinnittää huomiota. Tarpeettoman laajan valituskirjelmän laatiminen ei ole valittajan etu, sillä vaarana on, että valituksen kannalta olennaisimmat seikat jäävät tällöin epäselviksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa