- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Riita-asian ensimmäisenä käsittelyvaiheena toimii käräjäoikeus. Mikäli asianosainen on tyytymätön käräjäoikeuden antamaan ratkaisuun, voi hän pääsääntöisesti tehdä valituksen hovioikeudelle. Valitukselle on asetettu lakiin kriteerejä, joiden täyttyessä se voidaan ottaa hovioikeuteen käsittelyyn. Tätä kutsutaan valituslupamenettelyksi. On myös mahdollista tehdä suoraan korkeimmalle oikeudelle ennakkoratkaisupyyntö, jolle on omat edellytyksensä.
Riita-asiassa valituksen voi tehdä kumpi tahansa asianosaispuoli. Yleisimmin ensimmäisenä valituksen tekee asian enemmän hävinnyt osapuoli, minkä jälkeen hänen vastapuolensa voi tehdä vastavalituksen, jos sille on aihetta. Molempien osapuolten valituksen osalta täytyy erikseen hovioikeudessa katsoa valitusluvan saaminen.
Riita-asiat jaetaan indispositiivisiin, joissa sovinto ei ole sallittu ja dispositiivisiin, joissa sovinto on sallittu. Sovinnolla tarkoitetaan sitä voivatko asianosaiset sopia asiasta laillisesti ja pätevästi tuomioistuimen ulkopuolella. Tällä voi olla merkitystä siihen missä laajuudessa ja miten asia tutkitaan hovioikeudessa. Muutoksenhaussa dispositiivinen asia voidaan ottaa kokonaisuudessaan uudelleen käsittelyyn vain, jos sitä on vaadittu. Mikäli molemmat osapuolet ovat hyväksyneet käräjäoikeuden tuomion osittain, ei tätä hyväksyttyä osaa voida enää tutkia ja se katsotaan siten riidattomaksi.
Tulee myös ottaa huomioon, että asioissa, joissa sovinto on sallittu, asianosaiset voivat kirjallisesti sopia, että yksikään heistä ei hae muutosta valittamalla käräjäoikeuden tuomioon. Tälle sopimukselle on kirjattu edellytykset lakiin. Asianosainen voi myös itse valitusajan kuluessa sitovasti ilmoittaa tyytyvänsä ratkaisuun eli hyväksyvänsä käräjäoikeuden antaman ratkaisun joko osittain tai kokonaan. Tällöin ratkaisusta tulee pysyvä eli lainvoimainen eikä siihen voi hakea enää muutosta säännönmukaisesti valittamalla.
Ennen valituksen tekemistä asianosaisen täytyy tehdä ilmoitus tyytymättömyydestään annettuun ratkaisuun käräjäoikeudelle viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Valitusta tehdessä tulee ottaa huomioon, että käräjäoikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemästä ratkaisusta ei saa tehdä valitusta, ellei sitä ole nimenomaisesti sallittu.
Valitukselle tulee myös olla peruste. Tämä tarkoittaa sitä, että kokonaan asian voittaneella osapuolella ei luonnollisesti ole mitään valitettavaa, jos hänen kaikki vaatimuksensa ovat tulleet hyväksytyksi käräjäoikeudessa.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.