» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asia voidaan hovioikeudessa ratkaista joko kirjallisessa menettelyssä tai suullisessa pääkäsittelyssä. Pääkäsittely järjestetään, jos joku asianosaisista sitä vaatii. Lisäksi pääkäsittely järjestetään, jos asiassa on tarpeen ottaa vastaan suullista todistelua. Hovioikeus voi myös omasta aloitteestaan määrätä asian käsiteltäväksi suullisessa pääkäsittelyssä, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.
Pääkäsittelyn järjestämisen tarkoitus pohjautuu ennen kaikkea käsittelyn suullisuuteen ja välittömyyteen, joiden katsotaan lisäävän muun muassa oikeudenkäynnin luotettavuutta ja varmuutta. Oikeudenkäynnin suullisuudella tarkoitetaan oikeudenkäyntiaineiston suullista esittämistä asian ratkaisevalle tuomioistuimelle. Erityisesti todistelussa suullisuus ja välittömyys tuovat luotettavuutta todistusharkinnalle, vaikkakin pitkän ajan kuluminen saattaa monesti vaikuttaa todistajan kertomuksen luotettavuuteen. Oikeudenkäynnin välittömyydellä tarkoitetaan puolestaan oikeudenkäyntiaineiston välitöntä esittämistä tuomioistuimelle, jonka kokoonpanon on pysyttävä muuttumattomana pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen. Lisäksi tuomioistuimen on perustettava tuomionsa sillle välittömästi esitettyyn oikeudenkäyntiaineistoon eikä esimerkiksi pöytäkirjaan.
Toki oikeudenkäynnin suullisuuteen liittyy myös haittoja, kuten asian käsittelyyn kuluvan ajan ja kustannusten lisääntyminen. Nämä haitat tulevat selkeimmin esiin juuri muutoksenhakuvaiheessa. Asianosaisella on mahdollisuus luopua oikeudestaan suulliseen käsittelyyn, joko nimenomaisesti tai hiljaisesti. Näin tapahtuu monesti tilanteissa, joissa asia tavallisesti ratkaistaan kirjallisesti. Asioissa, joissa suullisen pääkäsittelyn järjestäminen on tärkeää, pääkäsittely on kuitenkin pidettävä.
Asianosaisten läsnäolo pääkäsittelyssä
Jos pääkäsittely järjestetään, noudatetaan samaa kaavaa kuin käräjäoikeudessakin. Pääkäsittely voidaan hovioikeudessa myös rajata koskemaan vain osaa valituksen kohteena olevasta asiasta. Esimerkiksi laajassa rikosasiassa on mahdollista, että osa syytekohdista käsitellään ja ratkaistaan pääkäsittelyssä ja osa kirjallisessa menettelyssä. Valittajan läsnäolo hovioikeuden suullisessa pääkäsittelyssä on välttämätöntä, sillä hovioikeus huomioi ratkaisua tehdessään ainoastaan pääkäsittelyssä esitetyn oikeudenkäyntiaineiston. Joissain tilanteissa myös valittajan vastapuolen läsnäolo voi olla välttämätöntä asian käsittelemiseksi, jolloin tuomioistuin voi velvoittaa hänet saapumaan käsittelyyn henkilökohtaisesti. Jos valittajan vastapuolta ei ole kutsuttu pääkäsittelyyn sakon uhalla, asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta.
Mikäli valittaja jättää saapumatta pääkäsittelyyn, valitus jätetään pääkäsittelyn kohteena olevilta osin käsittelemättä, jolloin käräjäoikeuden ratkaisu jää siltä osin pysyväksi. Tällaisessa tapauksessa valittajan vastapuolen intressit eivät nimittäin edellytä asian ratkaisemista valittajan poissaolosta huolimatta, sillä vastapuoli on usein joko voittanut käräjäoikeudessa käsitellyn jutun, tai vaihtoehtoisesti tyytynyt käräjäoikeuden antamaan ratkaisuun. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen luoman käytännön mukaisesti on kuitenkin mahdollista, että tietyissä tilanteissa rikosasian vastaajan jättäessä velvoitteestaan huolimatta henkilökohtaisesti saapumatta pääkäsittelyyn, vaikka hänen saapumiselleen ei ole ollut laillista estettä, hän voi puolustautua pääkäsittelyssä myös asiamiehen välityksellä. Tällaisissa tilanteissa vastaajan valitusta ei siis tulisi jättää käsittelemättä hänen poissaolostaan huolimatta.
Valitusta ei jätetä sillensä, jos tiedetään, että valittaja ei pääse osallistumaan pääkäsittelyyn laillisen esteen vuoksi, joka lain mukaan voi olla muun muassa sairaus tai yleisen liikenteen keskeytyminen. Asianosaisen jäädessä pois pääkäsittelystä laillisen esteen vuoksi, asian käsittely perutaan ja sille määrätään uusi käsittelypäivä.
Menettely
Pääkäsittely alkaa asian esittelyllä, jossa käydään lyhyesti tarpeellisilta osin läpi käräjäoikeuden asiasta antama ratkaisu sekä valmisteluvaiheen kirjalliset vastaukset. Tämän jälkeen molemmat osapuolet saavat lausua asiasta, jonka jälkeen siirrytään todisteluun. Todistelu aloitetaan lausumalla kirjallisista todisteista ja sen jälkeen hovioikeus ottaa vastaan tarvittavat suulliset todistelut eli todistajien lausunnot. Todistelun läpikäymisen jälkeen molemmat osapuolet antavat loppupuheenvuorot, joissa otetaan kantaa todisteisiin ja niiden arviointiin sekä siihen, tulisiko käräjäoikeuden ratkaisua muuttaa ja miten sitä tulisi muuttaa. Hovioikeus kertoo lopuksi asianosaisille päivämäärän, jolloin tuomio annetaan. Ratkaisu lähetetään tuolloin kaikille osapuolille kirjallisesti.
Jos pääkäsittely toimitetaan ja kyse on käräjäoikeudessa esitetyn todistelun uskottavuuden arvioinnista, suullinen todistelu otetaan tarpeellisilta osin uudelleen vastaan, mikäli estettä sille ei ole. Todistelua ei kuitenkaan tarvitse ottaa uudelleen vastaan, mikäli käräjäoikeuden vastaanottaman näytön arvioinnista ei voi jäädä oikeudenkäyntiaineiston perusteella kokonaisuutena arvioitaessa mitään varteenotettavaa epäilystä.
Mikäli valittaja on riitauttanut käräjäoikeuden näyttöratkaisun, on hovioikeuden yleensä otettava kyseinen todistelu uudelleen vastaan pääkäsittelyssä. Jos valittaja ei kuitenkaan ole perustellut näyttöratkaisun riitauttamista, eikä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuudesta kyseisen näytön osalta jää varteenotettavaa epäilystä, ei hovioikeuden tarvitse toistaa käräjäoikeudessa annettua todistelua. Hovioikeuden on tarvittaessa mahdollista toistaa käräjäoikeudessa esitetty todistelu tallenteelta, mikäli valittaja väittää, ettei todistaja ole lausunut sillä tavalla kuin käräjäoikeuden tuomiosta käy ilmi. Tärkeintä todistelun osalta on, ettei hovioikeus perusta tuomiotaan huonompaan aineistoon, kuin mihin käräjäoikeus on ratkaisunsa perustanut. Usein siinä vaiheessa kun asiaa käsitellään hovioikeudessa, tapahtumista on jo kulunut sen verran aikaa, että se saattaa vaikuttaa todistajien muistikuviin, jolloin todistelun vastaanottaminen uudelleen ei aina välttämättä takaa luotettavampaa lopputulosta.
Oikeudenkäyntiaineistolla tarkoitetaan valitusta ja siihen annettuja kirjallisia vastauksia sekä poikkeustapauksissa käräjäoikeudessa esitettyjä oikeudenkäyntiaineistoja, jos valittajan vastapuoli ei ole käyttänyt puhevaltaansa hovioikeudessa. Jos käräjäoikeudessa annettua suullista todistelua ei oteta hovioikeudessa uudelleen vastaan, käräjäoikeuden ratkaisua saa tämän todistelun osalta muuttaa vain, jos todistelua ei enää voida ottaa uudelleen vastaan hovioikeudessa. Rikosasiassa vastaajan eduksi saadaan kuitenkin muuttaa rangaistusvaatimuksesta tehtyä ratkaisua.
Lopuksi
Pääkäsittely järjestetään hovioikeudessa silloin kun asianosaiset sitä vaativat, tai jos asiassa on tarpeen ottaa vastaan suullista todistelua. Pääkäsittely voidaan järjestää myös aina kun hovioikeus katsoo sen tarpeelliseksi. Ennen kaikkea valittajan läsnäolo pääkäsittelyssä on välttämätöntä, mutta tietyissä tilanteissa hovioikeuden on mahdollista velvoittaa myös valittajan vastapuoli saapumaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti.
Jos asiassa järjestetään pääkäsittely, ratkaisussa otetaan huomioon vain hovioikeuden pääkäsittelyssä esiintuodut seikat. Pääkäsittelyn kannalta olennaisia periaatteita ovat näin ollen suullisuus- ja välittömyysperiaate, joiden mukaan hovioikeuden tulee perustaa ratkaisunsa ainoastaan sille käsittelyn aikana suullisesti ja välittömästi esitettyyn oikeudenkäyntiaineistoon. Hovioikeus ei ota viran puolesta huomioon esimerkiksi käräjäoikeuden ratkaisua taikka kirjallisia lausumia muuten kuin poikkeuksellisesti valittajan vastapuolen jättäessä saapumatta käsittelyyn. Tällöin asia voidaan ratkaista vastapuolen poissaolosta huolimatta niin, että ratkaisussa otetaan huomioon hänen aikaisemmin käräjäoikeudessa esittämänsä oikeudenkäyntiaineisto.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Lakimiehemme vastaavat mielellään hovioikeuden pääkäsittelyä koskeviin kysymyksiin.
- Pääkäsittely tulee hovioikeudessa järjestää, mikäli asianosainen sitä vaatii.
Varoitukset
- Mikäli valittaja jättää saapumatta pääkäsittelyyn, jätetään asian käsittely pääkäsittelyn kohteena olevien seikkojen osalta pääsääntöisesti sillensä eli käsittelemättä, jolloin myös käräjäoikeuden ratkaisu jää niiltä osin pysyväksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa