Minilex - Lakipuhelin

Pääkäsittely hovioikeudessa valittajan poissaolosta huolimatta - KKO:2012:49


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • Pääkäsittely hovioikeudessa
    Ylimääräinen muutoksenhaku
    Kantelu
    Oikeudenkäyntimenettely

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2012:49 oli kysymys siitä, oliko hovioikeus menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut tutkinut A:n valitusta rangaistuksen mittaamista koskeneen vaatimuksen osalta, vaikka hänen asiamiehensä oli pääkäsittelyssä vaatinut asian ratkaisemista tältä osin kirjallisessa menettelyssä. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n kahdesta varkaudesta ja kahdesta maksuvälinepetoksesta yhteiseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi käräjäoikeus oli velvoittanut A:n suorittamaan vahingonkorvausta asianomistajille. Käräjäoikeus oli soveltanut rangaistusta mitatessaan koventamisperustetta, mutta myös kohtuullistanut vankeusrangaistusta ottaen huomioon A:lle aikaisemmin tuomitut kaksi vankeusrangaistusta.

A ja toinen vastaaja valittivat käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus oli määrännyt asiassa toimitettavaksi pääkäsittelyn sillä uhalla, että valitus valittajan poissa ollessa jätettäisiin pääkäsittelyn kohteena olevalta osalta sillensä. Paikalla oli ollut A:n oikeudenkäyntiavustaja, joka oli pyytänyt valituksen käsittelemistä rangaistuksen alentamista koskevalta osin kirjallisessa menettelyssä A:n poissaolosta huolimatta. Hovioikeus jätti kuitenkin A:n valituksen sillensä, sillä hän oli ilman laillista estettä jäänyt saapumatta hovioikeuden pääkäsittelyyn ja hänen valituksensa käsittely olisi kaikilta osin edellyttänyt hänen henkilökohtaista kuulemistaan.

A valitti edelleen Korkeimpaan oikeuteen ja vaati hovioikeuden tuomion poistamista ja asian palauttamista rangaistuksen mittaamista koskevan vaatimuksen osalta hovioikeuden ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren mukaan, jos valittaja on jäänyt pois pääkäsittelystä, valitus jätetään pääkäsittelyn kohteena olevalta osalta sillensä. Lisäksi oikeudenkäymiskaaren mukaan asianosainen, joka huolimatta siitä, että hänet on määrätty saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, käyttää asiamiestä sijastaan, vaikka hänellä ei ole laillista estettä, katsotaan poisjääneeksi. Toisaalta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että oikeus tehokkaaseen puolustukseen asianajajan avulla kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruspiirteisiin ja ettei syytetyltä voida riistää tuota oikeutta pelkästään sen vuoksi, ettei hän ole itse ollut läsnä asian käsittelyssä.

Korkein oikeus kuitenkin korosti perusteluissaan, ettei oikeudenkäymiskaaren säännöksen sanamuodosta seuraa, että valitus pitäisi aina jättää kokonaan sillensä, kun valittaja jää pois pääkäsittelystä hänelle annetusta määräyksestä huolimatta. Korkeimman oikeuden mukaan tuomioistuin voi ja sen myös täytyy tällöin ratkaista, onko valituksen tutkiminen joidenkin erikseen ratkaistavissa olevien kysymysten osalta vain asiamiestä kuulemalla aiheellista ja perusteltua. Harkinnassa on otettava erityisesti huomioon valittajan perustellut oikeusturvaodotukset. Esimerkiksi seuraamuskysymykset rikosasioissa voidaan usein tutkia ja ratkaista valittajan poissaolosta huolimatta. Korkein oikeus katsoi, että A:n hovioikeudelle tekemässä valituksessa esitetty rangaistuksen mittaamista koskeva vaatimus oli sisältänyt riittävät perusteet valituksen käsittelemiseksi ja ratkaisemiseksi sen osalta kirjallisessa menettelyssä. Asiassa ei Korkeimman oikeuden mukaan ollut myöskään ilmennyt mitään sellaista, minkä vuoksi asianomistaja B:n oikeusturvatarpeet olisivat estäneet A:n valituksen käsittelemisen. Näin ollen Korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden ei olisi tullut jättää A:n valitusta sillensä siltä osin kuin A:n oikeudenkäyntiasiamies oli hovioikeuden pääkäsittelyssä vaatinut asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä rangaistuksen mittaamisen osalta. Hovioikeuden tuomio poistettiin kantelun johdosta siltä osin kuin A:n valitus oli jätetty sillensä, ja asia palautettiin hovioikeuteen, jonka on huomioon ottaen palauttamisen syy omasta aloitteestaan otettava valitus käsiteltäväkseen.

Kyseessä oli äänestysratkaisu, ja yksi tuomareista esitti eriävän mielipiteensä. Eriävän kannan esittäneen tuomarin mukaan asiassa ei ollut tullut esille seikkoja, joiden perusteella hovioikeuden voitaisiin katsoa menetelleen virheellisesti. Näin ollen eriävän mielipiteen esittänyt tuomari olisi hylännyt valituksen. 

 

Aiheeseen liittyvät tapaukset

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »