» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2011:91 oli kyse tilanteesta, jossa A oli kertonut psykiatrisessa hoidossa häntä hoitaneille sairaanhoitajille ja lääkäreille sytyttäneensä tulipalon aiemmin turkisliikkeessä. Hoitohenkilökunta oli kertonut poliisille oma-aloitteisesti rikosepäilystä. Syyttäjä nosti syytteen A:ta vastaan törkeästä tuhotyöstä ja nimesi A:ta hoitaneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia todistajiksi. Todisteiksi nimettiin myös lääkärinlausuntoja, joista ilmeni A:n kertomus. Korkeimman oikeuden mukaan lääkärinlausunnot voidaan ottaa vastaan todisteina ja lääkäreitä sekä sairaanhoitajia voidaan kuulla asiassa todistajina, vaikka heillä ei voimassa olevien säännösten nojalla ole ollut oikeutta kertoa rikosepäilyistä oma-aloitteisesti poliisille.
A kiisti syytteet käräjäoikeudessa. Hänen mukaansa häntä hoitanutta hoitohenkilökuntaa ei saisi kuulla asiassa todistajina eikä myöskään lääkärilausuntoja saataisi käyttää häntä vastaan. Käräjäoikeuden mukaan todistamiskieltoa ei oltu lain vastaisella tavalla rikottu, koska A:ta koskeva syyte oli rikoksesta, josta on mahdollista seurata vähintään kuuden vuoden vankeusrangaistus. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi syytteen törkeästä tuhotyöstä, sillä se katsoi todistelun olleen riittämätöntä. A oli kertonut sytyttämisestä ollessaan hoidettavana mielenterveydellisistä syistä ja lääkityksen alaisena, eikä muuta syytettä tukevaa näyttöä ollut. Syyttäjä ja turkisliikkeen omistaja valittivat hovioikeuteen.
Syyttäjä lisäsi todisteisiin valokuvia ja muuta näyttöä tulipalopaikalta. Hovioikeus piti lääkäreiden arviointia A:n tunnustuksen todenmukaisuudesta luotettavina ja vahvana näyttönä A:n syyllisyydestä. Hovioikeus tuomitsi A:n törkeästä tuhotyön yrityksestä kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. A sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus katsoi, että A:n sairaalassa hoitohenkilökunnalle kertomat seikat ovat hänen sairautensa laatu huomioon ottaen sellaisia hoitoon liittyviä potilastietoja, jotka A:Ta hoitaneet lääkärit ja muu hoitohenkilökunta ovat velvollisia pitämään salassa. Korkeimman oikeuden mukaan laki ei oikeuta lääkäriä tai muuta terveydenhoitohenkilökuntaa antamaan oma-aloitteisesti poliisille salassapidettäviä potilastietoja. Korkeimman oikeuden mukaan pelkästään se seikka, että todiste tai todisteen sisältämä tieto on hankittu lainvastaisella tavalla tai muutoin virheellisellä menettelyllä, ei vielä välttämättä merkitse sitä, ettei tällaista todistetta saisi käyttää oikeudenkäynnissä. Jos todisteen sisältämän tiedon hankkimiseen liittyy vakava oikeudenloukkaus, todisteen käytön kieltäminen voi tulla tapauskohtaisesti kysymykseen. Tapauksessa on siis punnittava A:n kokemaa oikeudenloukkausta ja rikoksen vakavuutta. Korkeimman oikeuden mukaan hoitohenkilökunnan kuuleminen todistajana ja lääkärinlausuntojen käyttäminen todisteena ei loukkaa A:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus sallii todisteiden hyödyntämisen. Korkeimman oikeuden mukaan huomioon ottaen ne olosuhteet, joissa A on kertomuksensa sairaalassa antanut, lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan kertomukset ja lääkärinlausunnot eivät ole syyksilukemiseen riittävä näyttö A:n syyllisyydestä.
Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja hylkäsi syytteen. A vapautettiin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa