» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa toimitusmiehet olivat perustaneet yksityisistä teistä annetun lain mukaisesti tieoikeudet metsätien rakentamiseksi muun muassa A:n tilaa varten. Yksi toimitusmiehistä oli yhden asianosaisista eno, minkä perusteella A oli vaatinut tietoimituksen kumoamista vedoten toimitusmiehen esteellisyyteen. Tapauksessa tuli arvioitavaksi ensinnäkin se, oliko sillä merkitystä, että A oli esittänyt väitteensä vasta maaoikeudessa ja toiseksi se, oliko tietoimituksen pätevyys vaarantunut esteellisyyden johdosta.
Jakolain 56 §:n mukaan asianosaisen on esitettävä estemuistutuksensa toimitusmiestä vastaan ensimmäisessä kokouksessa, jossa tämä on toimessaan. Edelleen saman säännöksen mukaan asianosainen ei saa myöhemmin tehdä estemuistutusta, ellei hän ole ollut laillisesti estetty sitä aikaisemmin esittämästä tai ellei esteen aihe ole vasta myöhemmin syntynyt taikka tullut hänen tietoonsa. Edelleen jakolain 57 §:n 4 momentin mukaan estemuistutuksen hyväksyminen älköön vaikuttako muutosta siihen, mitä toimituksessa on tapahtunut ennen kuin estemuistutus tehtiin.
Maaoikeus hylkäsi A:n valituksen viimeksi mainitun jakolain säännöksen nojalla. Korkein oikeus puolestaan totesi tapausta arvioidessaan, että toimitusmies oli ollut tietoimitusta tehdessään yksityisistä teistä annetun lain, jakolain ja oikeudenkäymiskaaren mukaisesti esteellinen uskottuna miehenä toimimiseen. Korkeimman oikeuden mukaan esteen aihe oli tullut A:n tietoon vasta myöhemmin, minkä johdosta hän oli ollut oikeutettu esteellisyysväitteen esittämiseen vasta maaoikeudessa.
Edellä mainitusta huolimatta korkein oikeus tulkitsi lakien esitöitä siten, ettei A:n esteellisyysväitteen hyväksymisen automaattisena seurauksena tullut olla tietoimituksen kumoaminen. Korkein oikeus analysoi A:n väitteen vaikutusta tietoimituksen pätevyyteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen kautta ja tuli lopulta siihen tulokseen, että jakolain 57 §:n 4 momenttia voitiin soveltaa tapaukseen. Näin ollen toimitusmiehen esteellisyys ei korkeimman oikeuden mukaan vaikuttanut tehdyn tietoimituksen pätevyyteen, koska A oli saanut väitteensä kokonaisuudessaan arvioitavaksi maaoikeudessa. Korkein oikeus ei näillä perusteilla päätynyt muuttamaan maaoikeuden tuomiota asiassa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa