» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli nostanut B:tä vastaan kanteen pahoinpitelystä sekä vaati yli 15 000 euron edestä korvauksia. Käräjäoikeus hylkäsi sekä pahoinpitelysyytteen että korvausvaatimukset. Se katsoi, ettei B:n syyllisyydestä pahoinpitelyyn tai vammantuottamukseen ollut riittävää näyttöä.
A toisti käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset tehdessään valituksen hovioikeuteen. Hovioikeus ratkaisi asian kolmejäsenisessä kokoonpanossa. Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu.
Korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden kokoonpano ei ollut toimivaltainen ratkaisemaan kyseistä asiaa. Oikeudenkäynnin aikana voimassa olleen lainsäädännön mukaan sekä rangaistusvaatimukset että korvausvaatimukset olivat sellaisia, joiden perusteella kolmen jäsenen kokoonpano ei ollut päätösvaltainen ratkaisemaan asiaa. Lain mukaan 5000 euroa ylittävät vaatimukset tulee käsitellä täysistunnossa tai vahvennetussa istunnossa. A:n yksittäiset korvausvaatimukset olivat arvoiltaan noin 500 - 4 700 euroa, mutta korvausvaatimusten loppusummaksi muodostui yli 15 000 euroa. Lisäksi A vaati rangaistusta pahoinpitelystä, josta enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Kolmijäseninen kokoonpano voi käsitellä asian vain, jos rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta.
On erikoista, ettei hovioikeudessa kiinnitetty huomiota kokoonpanon päätösvaltaisuuteen. Molemmat valituksessa esille tuodut asiat olivat sellaisia, joiden perusteella olisi pitänyt muuttaa tuomioistuimen kokoonpanoa. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen ja palautti asian uudelleen hovioikeuden käsiteltäväksi päätösvaltaisessa kokoonpanossa. Lainsäädäntö on tapauksen jälkeen muuttunut, ja hovioikeuslaki korvattu tuomioistuinlailla, joka on tullut voimaan 1.1.2017. Vastaavaa säännöstä ei uudessa tuomioistuinlaissa ole, vaan tuomioistuimien laillisista kokoonpanoista säädetään muualla lainsäädännössä. Perusperiaatteet tuomioistuimien toimivallasta ovat kuitenkin pysyneet samoina.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa