» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yhtiön A työntekijöitä oli lähtenyt kilpailevaan yhtiöön B. A haki käräjäoikeudelta turvaamistoimenpidepäätöstä. Hakemuksessa A ilmoitti aloittavansa pääasiaprosessin markkinatuomioistuimessa. Käräjäoikeus antoi 30.1.2001 lainvoimaiseksi tulleen päätöksen, joka sakon uhalla muun muassa kielsi B:n sekä A:n entisiä työntekijöitä levittämästä vääriä huhuja sekä käyttämästä A:n palveluksessa ollessaan saatuja tietoja hyväkseen. A nosti käräjäoikeudessa 28.2.2001 kanteen, jossa hän vaati vastaajia korvaamaan sopimattomalla menettelyllään aiheuttamansa vahingot.
Vastaajat vaativat turvaamistoimien peruuttamista sillä perusteella, että asiassa ei ollut nostettu sellaista kannetta, jossa turvaamistoimilla oli merkitystä. Käräjäoikeus peruutti turvaamistoimet. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että turvaamistoimipäätöksen mukaiset kiellot ja määräykset olivat edelleen perusteltuja, ja totesi, ettei turvaamistoimia ollut syytä peruuttaa.
Korkein oikeus totesi A:n saaneen sellaisen turvaamistoimipäätöksen, johon liittyvä kanne tuli nostaa määräajassa. Turvaamistoimiin liittyviä kieltoja koskeva kanne olisi tullut nostaa markkinaoikeudessa, mutta sitä A ei ollut tehnyt. Vaikka A oli nostanut vahingonkorvauskanteen, ei kanne ollut sellainen, johon turvaamistoimet olisivat voineet perustua. A:n nostama kanne ei edellyttänyt turvaamistoimien voimassa pysyttämistä. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen ja määräsi turvaamistoimet peruutettavaksi. Ratkaisu osoittaa, että turvaamistoimien tarve tulee perustella huolellisesti ja tarpeen pitää olla relevantti myös varsinaisen pääasian kannalta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa