» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa arvioidaan osapuolen velvollisuutta korvata oikeudenkäyntikulut epäselvässä tilanteessa. Arvioitavaksi tuleekin, että voidaanko tapauksen vastapuoli velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikulut siitä huolimatta, ettei tämä ole oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ssä ja 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli.
A oli tapauksessa kantaja B ja C vastaajia. He olivat vieneet aikaisemmin maaoikeuden käsiteltäväksi tapauksen, ja oikeudenkäynnin lopputuloksena ei ollut varsinaisesti määritelty oikeudenkäynnin voittajaa tai hävinneitä osapuolia. Tällöin syntyikin ristiriita siitä, mikä osapuoli korvaa tapauksen oikeudenkäyntikulut.
Kun asia saatettiin korkeimman oikeuden ratkaistavaksi, päädyttiin siihen tulokseen, että molempien osapuolien vaateet saada vastapuolelta korvausta oikeudenkäyntikuluista, hylätään. Päätöstä perusteltiin sillä, että osapuolia ei voitu velvoittaa korvaamaan toistensa oikeudenkäyntikuluja, koska varsinaista hävinnyttä osapuolta ei maaoikeudessa käydyssä oikeudenkäynnissä ilmennyt sen seurauksena, että varsinainen pääasia maaoikeuden käsittelyssä oli jäänyt ilman varsinaista lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa