» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ratkaisussa 2003:97 oli kyse syytteen muuttamisesta rikosasiassa.
Tapaus koski törkeää velallisen petosta. Vastaajaa syytettiin petoksesta koska hän ei ollut ilmoittanut ulosottomenettelyssä eläkevakuutustaan varoikseen. Syyte hylättiin käräjäoikeudessa. Asianomistaja valitti asiasta hovioikeuteen ja vetosi nyt syytteen tueksi myös muiden omaisuuserien salaamiseen ulosotossa. Näihin salatuiksi väitettyihin omaisuuseriin vetoamisen katsottiin olevan uusi seikka, josta säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5:17:ssä.
Hovioikeus päätti jättää nämä uudet seikat tutkimatta koska syytteessä alun perin kuvattu teko olisi muuten muuttunut toiseksi. Kyse oli siis prekluusion alaisesta kielletystä syytteen muuttamisesta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Asianomaiset valittivat ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen ja vaativat että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.
Korkein oikeus totesi olennaisen oikeudellisen kysymyksen tapauksessa olevan voivatko asianomistajat vedota velallisen petosta koskevan syytteen tueksi siihen, että vastaaja on alkuperäisessä syytteessä tarkoitetun omaisuuserän lisäksi syyllistynyt muunkin omaisuuden salaamiseen.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 17 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan nostettua syytettä ei saa muuttaa. Pykälän 2 momentin mukaan syytteen muuttamisena ei kuitenkaan pidetä sitä, että syytteen tueksi vedotaan uusiin seikkoihin. Pykälän 3 momentin perusteella myös asianomistaja voi vedota uusiin seikkoihin syytteen tueksi.
Itse teonkuvaus ei ole muuttunut käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa, vaan velallisen petoksen on kuvattu tapahtuneen niin että vastaaja on salannut varojaan. Salaamisen kohteeksi esitetty omaisuus on vain lisääntynyt. Korkeimman oikeuden mukaan velallisen omaisuuden ilmoittamatta jättämistä on tarkasteltava yhtenä salaamisena, riippumatta siitä onko salaamisen kohteena ollut yksi vai useampia omaisuuseriä. Näin ollen varallisuuserät joihin hovioikeudessa vedottiin ovat olleet salaamisteon kannalta sellaisia uusia seikkoja, joihin vetoaminen on sallittua oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5:17 toisessa momentissa.
Syytteen muuttaminen edellä kuvatulla tavalla hovioikeudessa ei uhkaa vastaajan puolustautumismahdollisuutta, jos jatkokäsittely järjestetään siten että vastaajalla on mahdollisuus valmistella puolustuksensa myös uusien seikkojen osalta. Korkein oikeus päätyi kuitenkin kumoamaan hovioikeuden tuomion ja palauttamaan asian käsittelyn käräjäoikeuteen.
Eri mieltä olevat korkeimman oikeuden jäsenet korostivat oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 17 §:n 1 momentin ilmentämän periaatteen merkitystä, eli pyrkimystä oikeudenkäynnin keskitettyyn käsittelyyn ja vastaajan mahdollisuuden asianmukaiseen puolustukseen turvaamiseen. Tämän vuoksi eri mieltä olleet korkeimman oikeuden jäsenet katsoivat, että hovioikeuden tuomioita ei olisi tullut muuttaa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa