» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli esittänyt vaatimuksen suullisesta käsittelystä tapaturmavakuutuslakiin perustuvassa korvausasiassa vakuutusoikeudessa kuullakseen todistajana lääkäriä. Lääkärin kuuleminen selkeyttäisi tapaturman ja siitä seuranneen vammojen syy-yhteyttä A:n mukaan. A oli pudonnut portaissa, joka oli johtanut aivotärähdykseen, rintahermon halvaukseen ja siitä johtuvaan sahalihaksen heikkouteen ja oikean lapaluun, oikean hartian sekä olkavarren liikevajaukseen kaikkine särkyineen. Teollisuusvakuutus Oy oli myöntänyt A:lle peruskorkoa 35 prosentin haitta-asteen mukaan ilman täydennyskorkoa.
A haki muutosta tapaturmalautakunnalta, joka hylkäsi valituksen lausuen, ettei ollut näytetty, että tapaturman seurauksina korvattavista vammoista aiheutuvan haitta-asteen suuruus olisi olennaisesti muuttunut. Tapaturmalautakunta totesi myös ettei A:n neuropsykologiset oireet ja olkapään vaivat olleet syy-yhteydessä tapaturmaan. Vakuutusoikeuskaan ei muuttanut päätöstä, perustellen jälleen ettei riittävää syy-yhteyttä ollut. Vaatimus suullisesta käsittelystä hylättiin, sillä se katsottiin ilmeisen tarpeettomaksi, kun annettu lääkärinlausunto oli perusteellinen ja riittävän tarkka kuvaukseltaan.
Lain mukaan suullinen käsittely tulee toimittaa, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä ja ellei suullinen käsittely asian laadun vuoksi tai muusta syystä ole ilmeisen tarpeeton. Korkein oikeus on huomioinut, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan suullinen käsittely on voitu jättää toimittamatta vain poikkeuksellisista syistä. Euroopan ihmisoikeussopimus on Suomea sitova kansainvälinen sopimus, joka asettaa noudatettavan vähimmäistason. On syytä kiinnittää huomiota, kumpi tapa on parempi asian käsittelylle. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan vain se, että kirjallisilla lääkärinlausunnoilla on ollut keskeinen merkitys, ei riitä eväämään mahdollisuutta suulliseen käsittelyyn, jos se olisi omiaan antamaan merkityksellisiä seikkoja asian ratkaisemiseksi. Myös suullisen käsittelyn merkitys asianosaiselle tulee ottaa huomioon.
Saatava korvaus vaikuttaisi huomattavasti A:n asemaan, joten se olisi A:lle merkityksellinen asia saada lisää korvauksia. Korkein oikeus ottikin asiassa juuri huomioon sen merkityksen A:lle ja katsoi näin ettei ole kyse sellaisesta erityisestä syystä, jotta suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta tarpeettomana. Korkein oikeus ratkaisi asian niin, että se palautettiin vakuutusoikeuteen suullisen käsittelyn järjestämistä varten.
Eräs jäsenistä on ollut asiassa toista mieltä. Hän on lausunut, että suullisen käsittelyn tarpeellisuutta harkittaessa ei yleensä kiinnitetä huomiota siihen, onko suullisella käsittelyllä asianosaisten vaatimuksien ratkaisemisen kannalta merkitystä vaan enemmänkin painotetaan yleistä luottamusta tuomioistuimiin. Sääntö ei tosin ole poikkeukseton. Hän on lausunut, että käsillä olevan syy-yhteyden selvittämiseksi lääketieteelliset kokemussäännöt ovat keskeisessä asemassa, jolloin suullinen käsittely on lähinnä tarpeen, kun kokemussäännöstä vallitsee epäselvyys. Hän on myös todennut, ettei lääkärin kuuleminen todistajana olisi voinut johtaa A:n vaatimuksen hyväksymiseen.
Tässä herää kuitenkin kysymys, voidaanko asia tosiaan katsoa olevan niin suoraviivainen. Korkeimman oikeuden muiden jäsenten lausuma tuntuu jossain määrin oikeudelliselta ottaen A:n heikomman aseman huomioon, jota on haluttu suojella. Tosin se, kuuluuko asiassa menetellä niin, on loppupeleissä tuomioistuinten varassa ja pohjautuu jokseenkin asetettuun oikeuskäytäntöön.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa