» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2000:57 oli kysymys siitä, tuliko hovioikeuden käsitellä tapaus pääkäsittelyssä, kun kyseessä oli vastaajan ja asianomistajien kertomusten uskottavuuden arviointiin. A oli tuomittu käräjäoikeudessa useammasta rikoksesta ehdolliseen vankeuteen alentuneesti syyntakeisena nuorena tekijänä. A oli todistajienkin mukaan syyllistynyt pakottamiseen seksuaaliseen tekoon, lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja ryöstön yritykseen.
A vastasi valituksessaan, että käräjäoikeus oli arvioinut näytön väärin ja vaati uutta pääkäsittelyä. Prosessin aikana oli havaittu joidenkin seikkojen ristiriitaisuuksia ja lisäksi ainoa ulkopuolinen todistaja oli sitä mieltä, ettei seksuaalissävytteistä tapahtumaa ollut tapahtunut. Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen pääkäsittelyn toistamisesta. A oli ilmaissut, ettei niin sanottuun pienimuotoiseen pääkäsittelyyn ollut tarvetta.
Hovioikeuden on oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan toimitettava pääkäsittely, jos rikosasiassa asianomistaja tai vastaaja sitä vaatii. Pykälän 2 momentin mukaan pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos asiassa ei 15 §:n 1 momentin mukaan tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle.
Lisäksi hallituksen esityksessä on katsottu, että pääkäsittelyn toteutus on pääsääntö, jos asianosainen vaatii sitä, vaikkei suullisen todistelun oikeellisuudesta ei olisi kysymys. Pääkäsittely voidaan jättää toimittamatta vain, jos suullista todistelua ei tarvitse tutkia ja asian laatu ja merkitys huomioiden pääkäsittelyn toimittaminen on tarpeetonta. Tällainen tarpeeton asia voisi olla selvästi perusteeton tai riidaton valitus.
Mitä tulee osapuolten vastakkaisista lausunnoista, mainittakoon, että oikeuskäytännössä ei anneta enempää painoarvoa asianosaisten sanomiselle, vaikka heillä onkin velvollisuus pysyä totuudessa ja syytetty nauttii itsekriminointisuojaa. Edellä mainittujen seikkojen johdosta korkein oikeus katsoi, että, kun käräjäoikeudensyyksi lukeva tuomio perustuu asianomistajan kertomukseen, tulee pääkäsittely yleensä suorittaa hovioikeudessa näytön vastaanottamiseksi. Korkein oikeus palauttikin asian hovioikeuteen kumotan sen ratkaisun ja velvoittaen hovioikeutta huomioimaan tämä ratkaisu ottaessaan sen omatoimisesti uudelleen käsiteltäväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa