» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa A oli ajanut henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena siten, että hänen verensä alkoholipitoisuudeksi oli ajon jälkeen mitattu 2,56 promillea. Tämän lisäksi ajon aikaiset olosuhteet olivat olleet sellaiset, että A:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisten turvallisuudelle. Tapauksessa ei ollut korkeimmassa oikeudessa enää kyse varsinaisesti siitä, mistä rikoksesta A tuli menettelynsä johdosta tuomita, vaan enimmäkseen siitä, olisiko hänet voitu tuomita vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun.
Raastuvanoikeus päätyi harkintansa ja virallisen syyttäjän syytteen pohjalta tuomitsemaan A:n yllä kuvatusta menettelystä johtuen törkeästä rattijuopumuksesta 75 päivän vankeusrangaistukseen. Tämän lisäksi raastuvanoikeus määräsi A:lle aikaisemmin myös törkeästä rattijuopumuksesta tuomitun 75 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen pantavaksi täytäntöön. A valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka puolestaan päätyi muuttamaan raastuvanoikeuden antamaa tuomiota siten, että se tuomitsi A:n näistä kahdesta mainitusta rikoksesta yhteiseen 85 päivän vankeusrangaistukseen.
Korkeimpaan oikeuteen toimittamassaan valituksessa A vaati, että hänelle tuomittaisiin hänen viimeksi tekemästään rikoksesta yhdyskuntapalvelua vankeusrangaistuksen sijaan. Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan virallisen syyttäjän on päätettyään nostaa syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelua, hankittava Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistolta selvitys rikoksesta epäillyn soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun.
Korkein oikeus katsoi yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 3 ja 4 §:n perusteella, että raastuvanoikeus olisi voinut tuomita A:n vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun, mikäli A olisi katsottu siihen kelpoiseksi ja hän olisi siihen suostunut. Korkein oikeus totesi myös, että edellä avatun asetuksen perusteella oli tulkittavissa, että asetuksessa mainittu selvitys voitiin jättää hankkimatta vain silloin, kun yhdyskuntapalveluun tuomitseminen tehdystä rikoksesta voitiin katsoa ilmeisen epätodennäköiseksi.
Virallinen syyttäjä ja raastuvanoikeus eivät olleet hankkineet asetuksen mukaista selvitystä Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistolta, eivätkä olleet myöskään perustelleet sitä, miksi he eivät olleet selvitystä hankkineet. Näillä perusteilla korkein oikeus päätyi siihen, että asia oli palautettava käräjäoikeuteen rangaistusseuraamuksen uudelleen harkitsemista varten. Tätä varten korkein oikeus päätyi kumoamaan hovioikeuden tuomion A:n rangaistusseuraamusta koskevin osin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa