» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa avustava ulosottomies oli ulosmitannut A:n veloista kaksi kiinteistöä, jotka olivat X Oy:n asiassa käräjäoikeudelle tekemän valituksen mukaan kuuluneet yhtön omaisuuteen eikä niitä olisi tullut tästä syystä ulosmitata. Valituksen pohjalta käräjäoikeus antoi X Oy:lle täytäntöönpanoriitaosoituksen, jonka kantajaksi oli nimetty X Oy ja muiksi asianosaisiksi A:n ulosottovelkojat eli verovirasto ja B Oy. X Oy nosti tämän jälkeen täytäntöönpanoriitaosoitukseen perustuen kanteen käräjäoikeudessa, jossa se vaati vahvistusta siitä, että kiinteistöt kuuluivat sen omistukseen. X Oy nimesi kanteessa kantajaksi itsensä ja ulosottovelkojiksi veroviraston ja B Oy:n. A:ta ei sen sijaan mainittu tässä X Oy:n nostamassa kanteessa velallisena.
Ulosottolain 9 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan jos sivullinen vastustaa täytäntöönpanoa sillä perusteella, että se loukkaa hänen oikeuttaan, ulosottomiehen on osoitettava nostamaan käräjäoikeudessa riita-asiana kanne silloin, kun väitteen tai vaatimuksen tueksi on osoitettu todennäköisiä perusteita ja kun ulosottoasia on tullut tämän johdosta epäselväksi eikä selvitystä voida hankkia ulosottomenettelyssä. Saman luvun 7 §:n mukaan osoituksessa on mainittava riidan asianosaiset sekä seuraus määräajassa tapahtuvan kanteen vireillepanon laiminlyönnistä. Edelleen saman lain 9 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan osoitus on annettava 6 §:n mainitun väitteen tai vaatimuksen esittäjälle. Saman lainkohdasta seuraa myös, että muutoksenhakutuomioistuimen ja ulosottomiehen on ohjattava väitteen tai vaatimuksen tehnyt sivullinen nostamaan kanne velkojaa ja velallista vastaan. Hallituksen esityksen mukaan sivullisen oikeutta koskeva täytäntöönpanoriitakanne on aina nostettava sekä velallista että velkojaa vastaan. Vielä ulosottolain 9 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan jollei asianosainen nosta kannetta osoituksen mukaisesti ja siinä mainitussa määräajassa, hän menettää oikeutensa vedota väitteeseensä tai vaatimukseensa ulosottoasiassa.
Sekä käräjäoikeus että hovioikeus hylkäsivät X Oy:n nostaman kanteen, mutta X Oy:lle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen. Korkeimmassa oikeudessa X OY vaati ensinnäkin hovioikeuden tuomion kumoamista ja toiseksi X Oy:n omistusoikeuden vahvistamista ulosmittauksen kohteena olleisiin kiinteistöihin. Korkeimman oikeuden arviointi kulminoitui asiassa kysymykseen siitä, oliko X Oy:n kanteen tutkimiseen edellytyksiä, vaikka hän oli jättänyt A:n nimeämättä täytäntöönpanoriitakanteessaan. Edellä mainittuihin säännöksiin vedoten korkein oikeus totesi, että täytäntöönpanoriitaosoitus itsessään oli annettu lainmukaisesti, ja siinä oli annettu tiedot kanteen nostamisen määräajan noudattamisen laiminlyömisestä aiheutuvista seurauksista. Korkein oikeus päätyi kanteen tutkimisen osalta siihen lopputulokseen, että X Oy ei ollut täyttänyt lain vaatimia edellytyksiä täytäntöönpanoriitakannetta nostaessaa, kun se oli jättänyt velallisen nimeämättä asianosaiseksi, minkä johdosta X Oy:n katsottiin laiminlyöneen sanottua määräaikaa kanteen nostamisessa. Tämän johdosta X Oy ei korkeimman oikeuden mukaan saanut enää vedota väitteeseensä täytäntöönpanoriitaosoituksessa nimetyn ulosottoasian osalta.
X Oy on lausumassaa myös vaatinut, että mikäli kanteen tutkiminen korkeimmassa oikeudessa edellyttäisi A:n nimeämistä asianosaiseksi, asia palautettaisiin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n nojalla takaisin käräjäoikeuteen, joka voisi sitten antaa pykälässä mainitun kehotuksen haastehakemuksen täydentämiseen. Korkein oikeus ei kuitenkaan katsonut, että X Oy:n haastehakemus olisi todettava sanotun pykälän mukaisesti puutteelliseksi sillä perusteella, että A:ta ei oltu nimetty siinä asianosaiseksi. Edellä mainitun määräajan laiminlyönnin voitiin korkeimman oikeuden mukaan katsoa vaikuttavan myös siten, ettei X Oy:lla olisi muutenkaan ollut mahdollisuutta haastahakemuksensa omasta aloitteestaan korjaamiseen. Näin ollen korkein oikeus päätyi hylkäämään myös X Oy:n vaatimuksen asian palauttamisesta käräjäoikeuteen. Korkein oikeus kumosi käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot kanteen hylkäämisestä ja jätti kanteen puolestaan tutkimatta edellä kerrotuilla perusteilla.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa