» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa on vastakkain SWU-Kodintekniikka Oy:n konkurssipesä ja Nokian Matkapuhelimet Oy. Tapausta on käsitelty Salon käräjäoikeudessa, josta tuomio on annettu 10.11.1995. Käräjäoikeuden tuomiosta on valitus tehty Turun hovioikeudelle. Turun hovioikeus toimitti asiassa suullisen käsittelyn ja hylkäsi kanteen muuttaen käräjäoikeuden päätöstä. Konkurssipesälle myönnettiin valituslupa asiassa Korkeimpaan oikeuteen.
SWU-Kodintekniikka Oy on laitettu konkurssiin 14.12.1993. SWU-Kodintekniikka Oy:n konkurssipesän mukaan Nokian Matkapuhelimet Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, SWU-Kodintekniikka Oy oli 1.12.1993 maksanut kymmenen Nokia Matkapuhelimet Oy:n laskua yhteismäärältään 373 875,90 markkaa. Konkurssipesän mukaan laskuja ei voitu pitää tavanomaisina, koska maksut olivat tapahtuneet ennenaikaisesti. Konkurssipesä myös vetosi siihen käräjäoikeudessa, että mainitulla maksusuorituksella oli suosittu sopimattomasti Nokia Matkapuhelimet Oy:tä muiden velkojien kustannuksella. Nokia Matkapuhelimet Oy oli tai sen ainakin piti olla tietoinen siitä, että SWU-Kodintekniikka Oy oli maksaessaan maksukyvytön takaisinsaantilain edellyttämällä tavalla. Nokia Matkapuhelimet Oy oli tietoinen konkurssipesän mukaan myös maksusuoritusten sopimattomuudesta.
Konkurssipesä vaati takaisinsaantilain (5 § ja 10 § mukaan) mukaisesti, että maksusuoritus korkoineen julistetaan peräytyneeksi konkurssipesään. Nokia Matkapuhelimet Oy kiisti kanteen.
SWU-Kodintekniikka Oy oli käräjäoikeuden mukaan takaisinsaantilain tarkoittamalla tavalla maksukyvytön laskujen makuhetkellä (eli 1.12.1993). Nokia Matkapuhelimet Oy:n oli viimeistään 30.11.1993 tullut maksukyvyttömyydestä tietoiseksi. Näin ollen käräjäoikeuden mukaan oli myös suosittu muiden velkojien kustannuksella Nokia Matkapuhelimet Oy:tä.
Tämän seurauksena käräjäoikeus määräsi kanteen mukaisen maksusuorituksen korkoineen peräytettäväksi konkurssipesään. Tämä oli määrätty takaisinsaantilain 5 §:n nojalla. Käräjäoikeuden mukaan takaisinsaantia oli vaadittu myös lain 10 § :n nojalla, mutta tältä osin hakemus raukeaa. Asiaa ei siis tutkittu edellä mainitun lain 10 §:n mukaan mitenkään, vaikka kyseessä oli vaihtoehtoinen kanneperuste.
Nokia Matkapuhelimet Oy vaati, että hovioikeus hylkää kanteen takaisinsaantilain 5 §:n nojalla sekä hylkää kanteen myös mainitun 10 §:n nojalla tai palauttaa tältä osin asian käräjäoikeuteen uuden lausuman antamiseen.
Konkurssipesän mukaan valitus tuli hylätä. Sen mukaan se ei ollut missään vaiheessa luopunut alkuperäisestä perusteestaan. Konkurssipesä vetosi myös vaihtoehtoiseen perusteeseen, joka johti asiassa samaan lopputulokseen kuin alkuperäinen vaatimus.
Turun hovioikeuden mukaan asiassa tuli toimittaa suullinen käsittely. Hovioikeus katsoi näytön perusteella, että konkurssipesä ei ollut näyttänyt toteen sitä, että Nokia Matkapuhelimet Oy:tä oli takaisinsaantilain 5 §:n tarkoittamalla tavalla sopimattomasti suosittu oikeustoimella, jonka SWU-Kodintekniikka Oy oli tehnyt maksaessaan maksut. Hovioikeus näin ollen hylkäsi kanteen. Hovioikeus myös vapautti Nokia Matkapuhelimet Oy:n käräjäoikeuden määräämästä maksuvelvoitteesta.
SWU-Kodintekniikka Oy:n konkurssipesälle myönnettiin asiassa valituslupa Korkeimpaan oikeuteen. Konkurssipesä valituksessaan kertoi, että hovioikeus ei ollut takaisinsaantilain 10 §:n mukaisesti lausunut kanneperustettaan. Hovioikeuden tuomion kumoamista konkurssipesä vaati Korkeimmalta oikeudelta siltä osin kuin konkurssipesän takaisinsaantilain 10 §:ään perustuvasta kanneperusteesta ei ole lausuttu ja että asia palautetaan tältä osin hovioikeuden tutkittavaksi. Nokia Matkapuhelimet Oy vastasi valitukseen.
Korkeimman oikeuden mukaan hovioikeuden olisi tullut tutkia takaisinsaantia myös sen osalta kuin takaisinsaantia vaadittiin takaisinsaantilain 10 §:n nojalla. Tämä sen vuoksi, ettei konkurssipesä ollut luopunut vaihtoehtoisesta kanneperusteestaan. Tästä seuraten Korkeimman oikeuden mukaan asia on palautettava käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tämä sen vuoksi, ettei käräjäoikeuskaan ollut asiassa lausunut mainitun takaisinsaantilain 10 §:n kanneperusteesta.
Näin ollen tapaus palautuu käräjäoikeuden tutkittavaksi, jonka on se tutkittava ja lausuttava asianosaisten esittämistä oikeudenkäyntivaatimuksista. Käräjäoikeuden on otettava palauttamisen syy huomioon asiaa ratkaistessaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa