Minilex - Lakipuhelin

Jatkokäsittelyluvan myöntäminen päämiehen puolustajalle - KKO:2013:45


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • Oikeudenkäyntimenettely
    Jatkokäsittelylupa
    Jutun palauttaminen
    Puolustaja

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2013:45 oli kysymys jatkokäsittelyluvan myöntämisestä päämiehen asianajajalle, kun päämies ei itse ollut tarvinnut jatkokäsittelylupaa. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n taposta sekä huumausainerikoksista rangaistukseksi 9 vuodeksi vankeuteen. Sekä A että hänen asianajajansa Y valittivat käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. Päämies A valitti pääasiassa ja Y hänelle puolustajan tehtävistä valtion varoista maksettaviksi tuomituista palkkioista ja kulujen korvauksesta.

Käräjäoikeus oli hylännyt Turussa asianajotoimintaa harjoittavan Y:n vaatimukset 27.10.2010 Porissa käydyn neuvottelun osalta, koska hänen päämiehensä ei ollut väitettykään olleen kyseisenä ajankohtana Porin poliisivankilassa säilytettävänä. Käräjäoikeus oli todennut Y:n päämiehen A:n asian esitutkintavaiheessa ja asian ollessa vireillä käräjäoikeudessa olevan välillä sijoitettuna Turun vankilaan joko tutkinta- tai vankeusvankina.

Y vaati valituksessaan hovioikeuteen, että hänelle puolustajan tehtävistä maksettavan palkkio katsotaan käräjäoikeuden vaaditun mukaiseksi 7400 euroksi ja kulujen korvaus 1049,80 euroksi arvolisäveroineen. Y:n mukaan hän ei tarvinnut jatkokäsittelylupaa, koska muutosvaatimus koski pääasiaan liittyviä oikeudenkäyntikuluja. Y esitti hovioikeudessa, että käräjäoikeuden ratkaisu palkkion ja matkakustannusten osalta oli virheellinen koska se, miltä osin hänen vaatimuksensa käräjäoikeudessa oli hylätty, perustui vääriin tosiseikkoihin. Hänen päämiehensä A oli vapautunut vankilasta 9.10.2010 ja asui kyseessä olevan A:n ja Y:n välisen, vakavassa henkirikoksessa välttämättömäksi katsoman neuvottelun aikana Porissa.  

Oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 10 §:n mukaan, jos muutosvaatimus koskee vain oikeudenkäyntikuluja, valtion varoista maksettavia kuluja tai maksettavaksi tuomittua uhkasakkoa, asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa. Lain esitöiden mukaan jatkokäsittelylupa myönnetään asianosaiskohtaisesti ja asianosainen tarvitsisi aina jatkokäsittelyluvan hakiessaan muutosta yksin edellä kerrottuja sivuvaatimuksia koskeviin ratkaisuihin. Näin pääasiassa annetulla ratkaisulla ei ole merkitystä jatkokäsittelyluvan tarpeellisuutta arvioitaessa. Oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 11 §:n 1 momentin mukaan jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Hovioikeus totesi päätöksessään, että Y tarvitsisi jatkokäsittelyluvan, koska muutosvaatimus koski valtion varoista maksettavia kuluja. Hovioikeus ei päätynyt myöntämään jatkokäsittelylupaa Y:lle.

Korkein oikeus katsoi, oikeudenkäymiskaaren säännös jo sanamuotonsa mukaan edellyttää sitä, että valtion varoista maksettavien asianajopalkkioiden ja -kulujen osalta tarvitaan jatkokäsittelylupa. Hovioikeus oli siis voinut perustellusti päätyä siihen, että Y oli asiassa tarvinnut jatkokäsittelyluvan. Korkein oikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden tuomion ja valituksen perusteella ollut selvää, että käräjäoikeuden arviointi Y:n oikeudesta saada palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkakulujen osalta Porissa käydyn neuvottelun osalta olisi ollut oikea. Näin ollen käräjäoikeuden tuomion oikeellisuutta oli tältä osin ollut aihetta epäillä. Täten asiassa oli ollut perusteet myöntää Y:lle jatkokäsittelylupa. 

Pääsääntöisesti kun korkein oikeus kumoaa hovioikeuden ratkaisuin, jossa hovioikeus ei ole myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa, asian käsittelyä on jatkettava hovioikeudessa. Tapauksessa kuitenkin asian ratkaisemiseksi tarpeellinen oikeudenkäyntiaineisto oli korkeimman oikeuden käsillä ja oikeudenkäynnin joutuisuus sekä taloudellisuus puolsivat sitä, että oikeusastejärjestyksestä voitiin perustellusti poiketa. Tämän vuoksi korkein oikeus otti Y:n valituksen välittömästi ratkaistavakseen.

Korkein oikeus katsoi, että Y oli selvittänyt käyneensä puheena olevan käräjäoikeuden tarpeelliseksi katsoman neuvottelun A:n kanssa Porissa. Korkein oikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota siten, että Y:lle tuli maksettavaksi A:n puolustamisesta käräjäoikeuden maksamien määrien lisäksi palkkiona 400 euroa ja korvaukseksi matkakuluista 130,50 euroa arvolisäveroineen. 

Aiheeseen liittyvät tapaukset

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »