- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osituslaskelma on usein olennainen osa osituksen laskennallista vaihetta, kattaessaan osituksen toimittamisen kannalta hyödyllisiä toimia. Ositus on toimitus, joka tähtää aviopuolisoiden välisen aviovarallisuussuhteen purkamiseen ja siihen liittyvien kysymysten lopulliseen selvittämiseen. Ositus toimitetaan tavallisimmin joko avioero-osituksena puolisoiden avioeron vireilletultua tai jäämistöosituksena silloin, kun toinen puoliso on kuollut. Ositus voidaan toimittaa myös johtuen vieraassa valtiossa puolisoille tuomitusta asumuserosta, jos heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan Suomen lakia. Kyseinen asumusero-ositus on selkeästi harvinaisempi, eikä sitä ole mahdollista artikkelin puitteissa tarkastella yksityiskohtaisemmin. Osituksessa toteutetaan puolisoiden avio-oikeus ja tilanteessa, jossa avio-oikeus on suljettu pois joko avioehtosopimuksin tai muin nimenomaisin määräyksin, voidaan osituksen sijaan toimittaa omaisuuden erottelu. Avio-oikeus ilmenee osituksessa sovellettavan puolittamisperiaatteen mukaisesti niin, että puolisoilla on oikeus puoleen heidän avio-oikeuden alaisen nettovarallisuutensa yhteenlasketusta säästöstä. Artikkelin aikana keskitytään osituslaskelman sisältöön ja laskelman tekemisen kannalta olennaisiin seikkoihin.
Olennaista osituslaskelman laatimisen kannalta
Osituksen toimittaminen voidaan jakaa laskennalliseen ja reaaliseen vaiheeseen. Osituslaskelmaan liittyvät seikat kohdistuvat pääsääntöisesti laskennallisen vaiheen yhteyteen, josta osituksen toimittaminen aloitetaan. Osituksessa on tehtävä tiettyjä toimia, jotta osituslaskelman teko on ylipäätänsä mahdollista. Kyseisenlaisina välttämättöminä toimina voidaan mainita esimerkiksi puolisoiden omaisuus- ja velkasuhteiden selvittäminen ja avio-oikeuden alaan kuuluvan sekä siihen kuulumattoman omaisuuden arvostaminen. Jotta omaisuus- ja velkasuhteet voidaan selvittää, on varat ja velat hyvä luetteloida. Jäämistöosituksen osalta luettelointi tehdään perunkirjoituksen yhteydessä, mutta avioero-osituksen osalta käyttökelpoiseksi voi osoittautua erityisen omaisuusluettelon hyödyntäminen, jos jompikumpi puolisoista on vaatinut aiemmin sellaisen laatimista.
Omaisuusluettelon laatiminen ei ole ajallisesti sidottu osituksen toimittamiseen, vaan se voidaan tehdä jo ennen ositusperusteen syntyhetkeäkin. Ositusperusteen syntyhetkenä pidetään avioero-osituksessa avioeroasian vireilletulon hetkeä ja jäämistöosituksessa kuolleen puolison kuolinhetkeä. Puolisoiden omaisuus ja velat huomioidaan ositusta toimitettaessa pääsääntöisesti ajalta ennen avioliittoa ja avioliiton kestäessä siihen saakka, kunnes ositusperuste on syntynyt. Toisin sanoen huomioitaviksi tulevat se omaisuus ja ne velat, jotka ovat ositusperusteen syntyhetkellä olemassa. Jäämistöosituksen osalta on hyvä huomioida, että velkoihin soveltuvat säännöt ovat paikoin erilaiset kuin avioero-osituksen tapauksessa. Omaisuuden tuoton osalta on olemassa poikkeuksia liittyen ositusperusteen tavallisesti avioyhteyden katkaisevaan vaikutukseen. Omaisuuden tuoton kohtelusta osituksessa kerrotaan tarkemmin artikkelissa ”Ositus ja omaisuuden tuotto”. Jotta osituslaskelma saadaan tehtyä todellisuutta vastaavaksi, on tärkeää, että puolisot ilmoittavat omaisuuden luetteloinnin yhteydessä vilpittömästi tarpeelliset tiedot. Omaisuusluettelosta on sitä enemmän hyötyä ositusta toimitettaessa, mitä yksilöidympää tietoa se sisältää. Jos omaisuusluettelo on riittävällä laajuudella laadittu, pitää osituslaskelma sisällään todennäköisesti, ainakin lähtökohtaisesti, tarvittavat tiedot.
Ositus voidaan toimittaa joko ositustahojen väliselle sopimiselle ja sopimusvapaudelle perustuvana sopimusosituksena tai toimitusosituksena, johon tuomioistuin määrää pesänjakajan. Omaisuuden luetteloinnin ja osituslaskelman tarkoituksenmukaisen laatimisen kannalta on huomattavaa, että edes toimitusosituksesta vastaavan pesänjakajan ei ole mahdollisuutta saada täydellisiä tietoja puolisoiden varallisuus- ja velka-asioista, jotka saattavat osituslaskelman osalta olla merkittäviäkin. Jos puoliso salaa omaisuuttaan, voidaan ositus kuitenkin myöhemmin julistaa mitättömäksi.
Mitä osituslaskelma sisältää?
Osituslaskelman sisältöä tarkasteltaessa voidaan huomioida jo edellä esiteltyihin seikkoihin viitaten se, että osituslaskelmassa pyritään määrittämään omaisuus- ja velkasuhteiden selvittämisen myötä puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö. Kun puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on saatu määriteltyä vähentämällä heidän omistamasta varallisuudestaan siihen kohdistuvat velat, lasketaan puolisoiden avio-oikeuden alaiset netto-omaisuudet yhteen. Osituslaskelmassa huomioidaan myös erottamisedun käyttömahdollisuus, mahdollisesti vakuuden antaminen yhteisestä velasta ja erilaiset vastikkeet. Erottamisedun sisältöä voidaan tiivistää niin, että puolisoilla on osituksen yhteydessä mahdollisuus erottaa toimituksen ulkopuolelle kohtuullisena pidettävä määrä omia vaatteitaan ja muita yksinomaan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja esineitä. Yhteisen velan osalta ositustahoilla on oikeus sen vaatimiseen, että toisen puolison osuus velasta joko suoritetaan tai siitä annetaan vakuus ennen osituksen toimittamista.
Kun puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt on yhteenlaskettu, jaetaan summa tavallisesti kahtia osapuolten kesken niin, että saadaan määriteltyä heille tulevat avio-osat. Avio-osien määrittelyn avulla voidaan puolestaan siirtyä selvittämään, omistaako toinen osapuoli sillä tavalla enemmän omaisuutta, että hänen tulee maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle, jolloin varallisuusero saadaan tasattua.
Kun tasingon määrä on selvillä, voidaan osituksessa siirtyä reaaliseen vaiheeseen, jossa huomio on korostetusti tasingon yksilöimisessä ja siirtämisessä ositustaholle, jolle se toimituksen perusteella kuuluu.
Osituslaskelman laatimisen osalta voi olla suositeltavaa olla yhteydessä aiheeseen perehtyneeseen lakimieheen.
Omaisuuden arvostaminen ja osituslaskelma
Myös artikkelin aikana jo ohimennen mainittu omaisuuden arvostaminen on osituslaskelman osalta olennainen toimi. Puolisoiden on mahdollista sopia käytettävistä arvoista, mutta viime kädessä ositettavan omaisuuden arvon voi vahvistaa pesänjakaja. Omaisuuden arvostamisen suhteen voidaan hyödyntää monia erilaisia arvoja, mutta pääsäännöksi on muodostunut niin sanotun käyvän arvon käyttäminen. Arvo määrittyy näin ollen usein omaisuuden todennäköisen myyntihinnan mukaisesti. Arvostamisen ajankohdan osalta on pidetty merkittävänä ositushetkeä.
Irtainten esineiden arvostamisen suhteen soveltuu yleensä todennäköinen luovutushinta, mutta toisistaan luonteeltaan poikkeavan omaisuuden suhteen arvostaminen voi muodostua hankalaksikin. Rahavarojen osalta osituslaskelmaan on katsottu tulevan merkittäväksi niiden nimellisarvo. Koron tuottona huomiointia on pidetty mahdollisena osituksen toimittamispäivään saakka. Kiinteän omaisuuden ja esimerkiksi metsän arvostamisessa tulevat tarkasteltaviksi useat erilaiset säännöt ja tekijät. Myös yrityksen arvostaminen saattaa olla oikeudellisesti vaativa toimenpide.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Osituslaskelman laatiminen ajoittuu osituksen toimittamisen laskennalliseen vaiheeseen.
- Puolisoiden omaisuuden ja velkojen riittävän kattava luettelointi on todellisuutta vastaavan osituslaskelman aikaansaamiseksi tarpeellista.
Varoitukset
- Jos osituslaskelma jätetään tekemättä tai se tehdään vaillinaisesti, voi osituksen lopputulos vääristyä tilanteesta riippuen hyvinkin merkittävällä tavalla.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa