- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ositusta voidaan kuvailla toimitukseksi, jonka tarkoituksena on saada purettua puolisoiden välillä avioliiton aikana vallinnut aviovarallisuussuhde. Osituksen myötä pyritään selvittämään myös pysyvästi kyseiseen suhteeseen liittyvät kysymykset, jolloin puolisoilla ei osituksen lainvoimaiseksi tultua tulisi periaatteessa olla enää purkautuneeseen avioliittoonsa kohdistuvia vaatimuksia. Rekisteröinti voi ajankohtaistua osituksen osalta, jos osituksen osapuolet haluavat rekisteröidä osituksen aikana tehdyn osituskirjan. Toisaalta myös muiden oikeuksien kirjaaminen ja ilmoittaminen voi olla osituksen osapuolten osalta tarpeellista. Artikkelin edetessä käsitellään painotetusti ositukseen liittyvään rekisteröintiin kohdistuvia seikkoja.
Ositus voidaan toimittaa vaadittaessa silloin, kun ositusperuste on syntynyt. Ositusperuste liittyy tavallisimmin joko puolisoiden avioliiton purkautumiseen avioeron myötä tai toisen puolison kuolemaan. Avioeron vireille tultua tehtävää ositusta kutsutaan avioero-ositukseksi, jossa ositustahoina ovat puolisot. Toisen puolison kuoltua toimitettavaa ositusta kutsutaan puolestaan jäämistöositukseksi ja kyseisen toimituksen ositustahoina ovat eloonjääneen puolison lisäksi kuolleen puolison oikeudenomistajat. Ositusperusteen syntyhetkenä pidetään avioero-osituksen osalta avioeron vireilletuloa ja jäämistöosituksen osalta toisen puolison kuolinhetkeä. Osituksen toimittaminen on mahdollista myös selkeästi harvinaisemmassa tapauksessa, kun puolisot tuomitaan vieraassa valtiossa asumuseroon ja heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan Suomen lakia. Puolisoiden avio-oikeus konkretisoituu osituksen yhteydessä ja tilanteessa, jossa puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on mahdollista toimittaa osituksen sijaan omaisuuden erottelu. Osituksen myötä saadaan määriteltyä puolisoiden avio-osat ja mahdollisesti enemmän omistavan puolison maksettavaksi tuleva tasinko. Lisäksi tarkoituksena on saada selvitettyä omaisuus, jota kullekin ositustaholle tulee kuuluvaksi, kun ositus on tehty. Osituksen yhteydessä on mahdollista vaatia myös puolisoiden yhteisomistussuhteiden purkamista.
Mikä on osituskirja?
Ositus voidaan toimittaa joko ositustahojen väliselle sopimiselle perustuvana sopimusosituksena tai tuomioistuimen määräämän pesänjakajan toimittamana toimitusosituksena. Toimitusositus järjestetään yleisesti ottaen silloin, kun sopimusosituksen edellytysten katsotaan jäävän täyttymättä. Osituksen toimittamismuotoja yhdistävänä tekijänä voidaan pitää kuitenkin osituksen rekisteröintiin kiinteästi liittyvää seikkaa, eli sitä, että tietyt muotomääräykset sitovat kumpaakin toimittamistapaa. Osituskirjaa voidaan kuvailla ositusta koskevia muotomääräyksiä ilmentäväksi asiakirjaksi, joka on tehtävä osituksessa osituksen toimittamistavasta riippumatta.
Osituksen osalta katsotaan soveltuviksi samat muotomääräykset, joita sovelletaan perinnönjakoa toimitettaessa. Näin ollen osituksesta tulee kumpaa tahansa toimittamistapaa noudatettaessa laatia allekirjoitettava osituskirja. Sopimusosituksen osituskirjaan vaaditaan kaikkien ositustahojen allekirjoitukset, tarkoittaen jäämistöosituksen osalta myös kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoituksia, jos henkilöt eivät käytä valtakirjoja. Kun pesänjakaja ei osallistu osituksen toimittamiseen, on kahden esteettömän todistajan todistettava oikeaksi laadittu osituskirja, tarkoittaen pääosin sitä, että osapuolten allekirjoitusten asianmukaisuus tulee todistetuksi. Jos ositusta rasittaa muotovirhe, on ositus mahdollista myöhemmin julistaa pätemättömäksi. Pesänjakajan toimittamassa toimitusosituksessa pesänjakajan lisäksi ei tarvita muita osituskirjan allekirjoittajia tai myöskään muunlaisia todistajia.
Osituksen toimittamistapoihin ei perehdytä artikkelissa enempää, mutta niistä on mahdollista halutessaan lukea lisää esimerkiksi artikkelista ”Toimitus- tai sopimusositus”.
Osituskirjan rekisteröinti
Osituskirjaan tutustuttiin edellisessä osiossa sen vuoksi, että osituksen rekisteröinnin osalta voidaan puhua tarkentaen osituskirjan rekisteröinnistä. Osituskirjan rekisteröinti ajankohtaistuu, jos puolisot ovat halukkaita tekemään rekisteröinnin suojautuakseen toisen puolison velkojilta. Joissain tilanteissa puoliso on saattanut esimerkiksi luovuttaa osituksessa toiselle puolisolle tai kuolleen puolison perillisille huomattavasti enemmän omaisuutta kuin mihin hän olisi ollut velvollinen. Tällöin on mahdollista, että ositus joudutaan peräyttämään konkurssipesään noudattaen takaisinsaannista konkurssipesään annetussa laissa tarkemmin määriteltyjä sääntöjä. Jos osituskirja on rekisteröity, voivat luovutuksen saanut puoliso tai puolison perilliset näin ollen saada suojaa niiltä vaatimuksilta, joita toisen puolison velkojat voisivat muutoin esittää liittyen takaisinsaantiin konkurssissa tai ulosotossa. Osituskirjan rekisteröinti on mahdollista käytännössä katsoen missä tahansa maistraatissa, mutta rekisteröinti ei ole pakollista, eikä se kuulu osituskirjan muotovaatimuksiin. Rekisteröinti ei vaikuta millään tavalla esimerkiksi osituksen pätevyyteen.
Osituskirjan rekisteröitäväksi ilmoittamiselle ei ole asetettu määräaikaa, joten rekisteröinti on mahdollista milloin tahansa osituksen tultua toimitetuksi. Rekisteröitäväksi ilmoittamisen osalta on tavallisesti vaadittu, että hakemuksen ja muiden liitteiden lisäksi mukaan liitetään sekä alkuperäinen osituskirja että jäljennös kyseistä osituskirjasta.
Osituskirjan rekisteröintiin liittyvien epäselvien kysymysten osalta on suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen, joka osaa arvioida tilanteen vaativia toimenpiteitä tai niihin ryhtymisen kannattavuutta.
Ositukseen liittyvä muu ilmoittaminen tai kirjaaminen
Ositukseen voi liittyä osituskirjan rekisteröinnin lisäksi myös muita toimia, joiden osalta ilmoittaminen ja oikeuksien kirjaaminen voivat ajankohtaistua. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt pitävät hallituksensa toimesta osakeluetteloa, johon on kirjattava tasinkoa saanut puoliso uudeksi omistajaksi silloin, kun tasinkona on maksettu vähemmän omistavalle puolisolle kyseinen asunto-osake. Osituskirjalla on tällöin merkittävä osa, kun tasinkoa saanut puoliso voi sen avulla osoittaa omistusoikeuden siirtymisen itselleen. Sama ajatus osakeluetteloon tehtävästä muutoksesta soveltuu silloin, kun perillinen tai testamentinsaaja kykenee osoittamaan saantonsa todenmukaisuuden perinnönjakokirjan otteella ja siirtomerkinnällä, joka on tehty osituskirjaan.
Asunto-osuuskunnan jäsenyyttä tulee hakea osuuskunnan hallitukselta kirjallisesti ja siirronsaajan voidaan katsoa osuuskuntaan hyväksytyksi tultuaan saavan samat edut, jotka osuuden siirtäjällä olisivat olleet. Myös asumisoikeuden siirtymisen rekisteröinnistä on huolehdittava, jos kyseinen oikeus siirtyy osituksen myötä toiselle ositustaholle.
Omaisuuden osituksen osalta on huomionarvoista, että myös kiinteistön omistusoikeuden tasinkona saaneen henkilön on haettava saannolleen lainhuuto. Jos osituskirja on laadittu lain vaatimalla tavalla, on kiinteää omaisuutta tasinkona vastaanottanut henkilö oikeutettu lainhuudon saamiseen. Jotta lainhuuto voidaan myöntää, on osituksen täytynyt tulla lainvoimaiseksi. Lainhuudon myöntäminen on mahdollista, kun hakija esittää joko sopimusositusta koskevan asiakirjan tai toimitusositusratkaisun, jonka pesänjakaja on tehnyt. Osituskirjan nojalla voidaan myöntää lainhuuto sellaisessakin tilanteessa, jossa tasingonmaksuvelvollinen puoliso on suorittanut tasingon maksun osituksen ulkopuolisilla varoilla. Osituksen muoto on riittävä puolison valitessa tasinkona luovutettavaksi omaisuudeksi kiinteää omaisuutta, joten kaupanvahvistajan ei tarvitse todistaa kyseisen omaisuuden saantoa oikeaksi.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Osituskirjan rekisteröinti ei ole pakollista.
- Osituskirja tulee laatia tiettyjä muotomääräyksiä noudattaen.
Varoitukset
- Osituskirjan rekisteröinti voi olla kannattavaa tilanteessa, jossa puoliso tarvitsee suojaa toisen puolison velkojia vastaan. Jos rekisteröintiä ei ole tehty, voi olla tilanteesta riippuen mahdollista, että ositus peräytetään.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa