Minilex - Lakipuhelin

Ositus ja varainsiirtovero

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Ositus on toimitus, jonka tarkoituksena on purkaa aviopuolisoiden välinen, avioliiton aikana vallinnut, aviovarallisuussuhde. Varainsiirtoveron suorittaminen ajankohtaistuu tavallisesti luovutettaessa kiinteistö tai arvopapereita, minkä vuoksi varainsiirtoveroon liittyvät kysymykset tulevat tarkasteltaviksi myös osituksessa, jonka myötä mainitunlaista laatua olevat omaisuudet saattavat vaihtaa omistajaa. Kun kiinteistön tai arvopaperin omistusoikeus luovutetaan, kohdistetaan varainsiirtoverovelvollisuus luovutuksensaajalle. Yleisesti ottaen ositusta toimitettaessa voidaan huomioida joitakin erityispiirteitä suhteessa tavalliseen varainsiirtoverotukseen. Artikkelin aikana perehdytäänkin siihen, miten varainsiirtoverotus voi osituksen yhteydessä tulla huomioitavaksi.

Ositus toimitetaan vaadittaessa ja yleensä silloin, kun puolisoiden välinen avioliitto päättyy avioeroon tai toinen puoliso kuolee. Avioeron vireilletultua mahdollistuvaa ositusta kutsutaan avioero-ositukseksi ja ositusperusteen syntyhetki on tällöin avioeron vireilletulohetki. Toisen puolison kuoltua järjestettävää ositusta kutsutaan puolestaan jäämistöositukseksi ja tällöin ositusperusteen syntyhetki on toisen puolison kuolema. Osituksen myötä toteutetaan puolisoille kuuluva avio-oikeus, joten tilanteessa, jossa kyseistä oikeutta ei ole, voidaan osituksen sijaan suorittaa omaisuuden erottelu. Ositus on mahdollista toimittaa myös, jos puolisot on tuomittu vieraassa valtiossa asumuseroon ja heidän varallisuussuhteisiinsa tulee sovellettavaksi Suomen laki.

Varojen ja velkojen erillisyys ja varainsiirtovero avioliiton kestäessä

Avioliiton kestäessä puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan ajatusta sekä varojen että velkojen erillisyydestä niin, että puolisot omistavat itse oman omaisuutensa ja vastaavat yksin ottamistaan veloista. Sovellettavaksi tulee tällöin nimiperiaate, jonka mukaan omaisuuden omistaa se henkilö, jonka nimiin kyseinen omaisuus on hankittu. Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, tarkoittaa oikeus kuitenkin sitä, että ositusperusteen synnyttyä ja ositusta toimitettaessa puolisoilla on oikeus puoleen avio-oikeuden alaisen nettovarallisuuden yhteenlasketusta säästöstä.

Puolisoiden avioliiton kestäessä on katsottu, että varainsiirtoveroa tulee suorittaa tavalliseen tapaan silloin, kun tehdään kiinteistöihin tai arvopapereihin liittyviä ja vastikkeellisina pidettäviä luovutuksia. Artikkelin edetessä huomio tullaan näin ollen kohdistamaan nimenomaisesti varainsiirtoverotukseen osituksen yhteydessä, ei avioliiton aikana.

Osituksen toimittamisen kulku

Ositus jaetaan toimittamisen osalta laskennalliseen ja reaaliseen vaiheeseen. Osituksen laskennallisessa vaiheessa selvitetään, luetteloidaan ja arvostetaan pääosin puolisoiden omaisuus ja vähennetään siitä velat, minkä lisäksi huomioidaan mahdollisen erottamisedun käyttö ja asetetaan vakuus, jos puolisoilla on yhteistä velkaa. Puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan tavallisesti tasan, jolloin saadaan selvitettyä avio-osien suuruus. Avio-osien avulla on puolestaan mahdollista määrittää, omistaako toinen osapuoli sillä tavalla enemmän, että hänen tulee suorittaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Pelkästään osituksen laskennallista vaihetta koskevia sääntöjä noudattaen määriteltyä tasinkoa voidaan kohdella tasinkona myös verotuksessa.

Osituksen laskennallisen vaiheen osalta olennaista on laatia edellä mainitut toimet sisältävä osituslaskelma ja saada puolisoiden varat ja velat luetteloitua todellisuutta vastaavasti. Osituksessa huomioidaan omaisuuden tuottoa lukuun ottamatta ne varat ja velat, jotka ovat syntyneet ennen ositusperusteen syntyhetkeä, ja joita ei varojen tapauksessa ole nimenomaisesti esimerkiksi avioehtosopimuksin tai muin määräyksin suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. Omaisuuden arvostaminen tapahtuu tavallisesti osituksen toimittamishetken mukaan, usein käyvän arvon periaatetta soveltaen. Osituslaskelma sisällytetään osituskirjaan, jonka laatiminen on välttämätöntä aina, kun ositus toimitetaan.

Osituksen reaalinen vaihe keskittyy pääosin siihen, että laskennallisen vaiheen perusteella suoritettavaksi tuleva tasinko saadaan yksilöityä ja siirrettyä sille osapuolelle, jolle se osituksen perusteella tulee kuuluvaksi. Ositusta toteutettaessa huolehditaan siitä, että omaisuuserät ja velat saadaan jaettua puolisoiden kesken. Puolisoiden on mahdollista sopia myös keskenään, miten omaisuuden omistajanvaihdokset suoritetaan.

Milloin ositus voi saada aikaan varainsiirtoverovelvollisuuden?

Ositus voi saada aikaan varainsiirtoverovelvollisuuden silloin, kun kiinteistö tai arvopaperi vaihtaa osituksen yhteydessä omistajaa ja vastikkeena kyseisestä omaisuudesta käytetään joltain osin muuta kuin osituksessa jaettavana olevaa varallisuutta. Verovelvollisuus syntyy tällöin siltä osin kuin muuta varallisuutta on käytetty. Verovelvollisuutta ei kuitenkaan ole osalta, johon on käytetty vastikkeena elatusavun kertamaksua. Edellä mainitussa varainsiirtoverovelvollisuuden aikaansaavassa tilanteessa kiinteistö tai arvopaperi vaihtaa siis osituksen yhteydessä omistajaa ja käytettäväksi tulee ositusvarallisuuden ulkopuolisia varoja, jolloin suoritusta voidaan pitää luonteeltaan vastikkeellisena.

Milloin varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa osituksen yhteydessä?

Varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa osituksen yhteydessä silloin, jos osituksessa käytetään ositusvarallisuuden ulkopuolisia varoja, mutta kiinteistön tai arvopaperin omistajanvaihdosta ei tapahdu. Toisaalta varainsiirtoverovelvollisuutta ei synny myöskään, jos ositusvarallisuuteen kuuluva kiinteistö tai arvopaperi vaihtaa omistajaa osapuolten sopimisen mukaisesti, mutta ositusvarallisuuteen kuulumattomia varoja ei käytetä. Ositusvarallisuuden ulkopuolelle on luettu esimerkiksi avio-oikeudesta avioehtosopimuksin pois suljettu omaisuus ja aiemmin jo kertaalleen ositettu omaisuus.

Varainsiirtovero ja tasinko

Tasingon suorittamista ei ole pidetty vastikkeen suorittamiseen rinnastettavana toimena. Kun osituksen tasingonmaksuvelvollinen osapuoli suorittaa osituksen laskennallisessa vaiheessa tehdyn osituslaskelman mukaisesti tasinkoa, ei siitä yleisesti ottaen tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Näin on katsottu olevan silloinkin, kun tasingon suorittaminen tehdään osituksen ulkopuolisin varoin. Tasingon suorittamiseksi voidaan näin ollen käyttää esimerkiksi osituksen piiriin kuulumattomia lainavaroja tai muuta omaisuutta. Silloin, kun laskennallinen ositus ilmenee osituskirjasta ja osituksessa sovitaan kiinteistön tai arvopaperin luovutuksesta tasingonmaksuvelvollisen suorittamana, voidaan vastikkeena saadusta omaisuudesta pitää kuitenkin sitä osaa omaisuudesta, joka ylittää tasinkovelvollisuuden. Elatusavun kertamaksu ei ole tältäkään osin vastikkeena käytettynä varainsiirtoverovelvollisuuden alaista.

Jos osapuolet ovat kuitenkin sopineet lakimääräisen laskennallisen tasingon maksamisesta luovuttamalla avio-oikeudesta vapaa kiinteistö tai arvopaperi, voi omaisuuden vastaanottajalle syntyä varainsiirtoverovelvollisuus. Luovutusta voidaan tällöin pitää vastikkeellisena, kun se toimii osituksen ulkopuolisin arvopaperein tai kiinteistöin suoritettuna saajalla olleen tasinkosaatavan kuittauksena. Myös kokonaan ulkopuolisin varoin maksettu suoritus voi olla täysin varainsiirtoverovelvollisuuden alainen, jos tasingon määrä ja laskennallinen ositus eivät ole puuttuvan tai puutteellisen osituslaskelman vuoksi selvitettävissä.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Varainsiirtovero tulee maksettavaksi silloin, kun luovutetaan arvopaperi tai kiinteistö.

- Avioliiton aikana tehdyt arvopaperien ja kiinteistöjen luovutukset ovat tavalliseen tapaan varainsiirtoverovelvollisuuden alaisia. Luovutettaessa mainitunlaista omaisuutta osituksen yhteydessä, tulevat sovellettaviksi kuitenkin tietyt poikkeussäännöt.

Varoitukset

- Luovutuksen vastikkeellisuuden ja varainsiirtoverovelvollisuuden ajankohtaistumisen arviointi voi olla oikeudellisesti haastavaa, minkä vuoksi saattaa olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]