- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ositus on toimitus, jonka tavoitteena on saada purettua puolisoiden aviovarallisuussuhde ja ratkaistua siihen liittyvät kysymykset lopullisesti. Yrityksen osalta tarkasteltaviksi voivat osituksen yhteydessä tulla niin puolisoiden omistussuhteet, avio-oikeuden laajuus kuin yrityksen arvostaminen toimituksen laskennallisessa vaiheessa. Ositus toimitetaan vaadittaessa ja tavallisimmin silloin, kun puolisot ovat hakeneet avioeroa tai toinen puoliso on kuollut. Ositus on mahdollista toimittaa myös, jos puolisot on tuomittu vieraassa valtiossa asumuseroon, mutta heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan Suomen lakia. Osituksen toimittamista voivat ositusperusteen synnyttyä vaatia ositustahot, joita ovat avioeron vireilletultua toimitettavan avioero-osituksen tapauksessa puolisot ja toisen puolison kuoltua toimitettavan jäämistöosituksen tapauksessa sekä eloonjäänyt puoliso että kuolleen puolison oikeudenomistajat. Ositusperusteen syntyhetki on avioero-osituksessa avioeroasian vireilletulon hetki ja jäämistöosituksessa kuolleen puolison kuolinhetki.
Puolisoiden omistussuhteista ja avioehtosopimuksen merkityksestä
Puolisot omistavat avioliiton solmimisesta huolimatta oman omaisuutensa itse ja vastaavat itsenäisesti myös omista veloistaan. Avioliitossa vallitsevat näin ollen periaatteet, jotka tarkoittavat sekä varojen että velkojen erillisyyttä. Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, konkretisoituu kyseinen oikeus kuitenkin ositusta toimitettaessa kummankin oikeutena puoleen puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä. Osituksen piiriin kuuluu kaikki ennen avioliittoa ja avioliiton kestäessä ennen ositusperusteen syntymistä ansaittu tai saatu omaisuus, jota ei ole nimenomaisesti suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle esimerkiksi avioehtosopimuksin tai muin määräyksin. Ositettavaan omaisuuteen kuuluu näin ollen myös puolison yksin tai puolisoiden yhdessä omistama yritys.
Jos toinen puoliso omistaa yrityksen yksin, saattaa yritystoiminnan osituksen ulkopuolelle sulkevan avioehtosopimuksen solmiminen olla toimiva vaihtoehto avio-oikeuden laajuutta puolisoiden välillä pohdittaessa. Avioehtosopimuksella voidaan rajoittaa tai sulkea täysin pois molempien tai vain toisen puolison oikeus toisen omistamaan omaisuuteen. Yrityksen osalta pois avio-oikeuden alasta voidaan näin ollen sulkea esimerkiksi yrityksen omaisuus, yrityksen osakkeet ja tuotto, jonka omistaja yrityksestään saa itselleen. Avioehtosopimus on tehtävä tiukasti muotomääräyksiä noudattaen niin allekirjoitusten, päiväysten kuin kahden esteettömän todistajan osalta, jotta sitä voidaan pitää pätevänä. Lisäksi avioehtosopimus on rekisteröitävä maistraattiin ennen ositusperusteen syntymistä, jotta se voidaan saattaa voimaan. Jos puoliso toimii yrityksessä osakkaana, saatetaan häneltä vaatia avioehtosopimuksen solmimista osakassopimuksessa nimenomaisesti. Osakassopimukseen tällöin sisällytettävällä vaatimuksella voidaan katsoa pyrittävän sen takaamiseen, etteivät yrityksen osakkeet vaihda omistajaa avioeron vuoksi. Avioehtosopimuksen laatiminen saattaa koitua toisen puolison osalta merkittäväksi, jotta yritystoiminta saadaan erotettua osituksen piiristä ja sitä voidaan jatkaa tavalliseen tapaan osituksen toimittamisesta huolimatta.
Yrityksen ja muun omaisuuden jakamisesta tai muista ositukseen liittyvistä asioista on mahdollista sopia avioehtosopimuksen sijaan myös osituksen esisopimuksella. Osituksen esisopimus ei ole avioehtosopimuksen tavoin tiukasti lailla säännelty, joten puolisoilla on kyseistä sopimusta tehdessään laajempi sopimusvapaus niin sopimuksen sisällön kuin muodon suhteen.
Jos puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, voidaan osituksen sijaan toimittaa omaisuuden erottelu. Myös puolisoiden yhteisomistus on mahdollinen, jolloin puolisoilla katsotaan olevan tietystä omaisuusobjektista jokin osuus. Omaisuuteen kohdistuvan yhteisomistuksen suhteen on katsottu, että puolisot voivat osituksessa esittää yhteisomistusomaisuuden jakamista ja näin ollen yhteisomistussuhteen purkamista koskevan vaatimuksen.
Puolison työskentely toisen tai molempien puolisoiden omistamassa yrityksessä
Puolisoiden välillä voi osituksen toimittamisen yhteydessä syntyä erimielisyyksiä myös silloin, kun toinen puoliso omistaa yrityksen kokonaan yksin, mutta myös toinen puoliso on esimerkiksi työskennellyt yrityksessä. Puolisot voivat tehdä työtä toistensa hyväksi joko kotityönä tai kodin ulkopuolella tehtävänä työnä. Kodin ulkopuolella puoliso voit työskennellä vieraan palveluksessa olemiselle vaihtoehtoisesti myös puolison tai molempien puolisoiden yhteisesti omistamassa yrityksessä. Puolisoiden tulee osallistua avioliiton kestäessä yhteiseen talouteen kykynsä mukaan ja puolisoilla katsotaan olevan rajoitettu oikeus työpalkan saamiseen silloin, kun työskentely tapahtuu toisen puolison hyväksi. Jos puoliso avustaa toista puolisoa ansiotoiminnassa ja haluaa työstä korvauksen, on hänen kyettävä näyttämään, että korvauksesta on sovittu, sitä on muutoin tarkoitettu annettavaksi tai sen antaminen on kohtuullista, kun huomioidaan työn laatu ja olosuhteet. Jos palkan maksamisesta ei ole sovittu, on puolison nostettava korvausta koskeva kanne tuomioistuimessa vuoden kuluessa siitä, kun se kalenterivuosi on päättynyt, jona työ on suoritettu. Jos korvaus työstä suoritaan kanneajan umpeen kuluttua, voidaan korvausta pitää lahjana.
Näyttövelvollisuuden palkan maksamisesta sopimisesta tai siihen liittyvästä tarkoituksesta katsotaan kuuluvan sille puolisolle, joka väittää, että palkkaa tulisi maksaa. Avioeron yhteydessä esitettävä palkkavaatimus on usein ehtinyt vanhentua jo kokonaan tai osin. Voidaan tulkita, että toista puolisoa paremmin suojattuja ovat asiaa koskevan sääntelyn nojalla yrittäjäpuolison velkojat. Toisaalta on huomionarvoista, että toinen puoliso voi olla yrittäjäpuolisoon myös varsinaisessa työsuhteessa. Myös tällöin häneen voidaan soveltaa joitakin työaikaa koskevia poikkeuksia.
Miten yritys arvostetaan osituksessa?
Osituksen toimittaminen aloitetaan laskennallisesta vaiheesta, jonka lisäksi osituksessa on myös reaalinen vaihe, joka keskittyy korostetusti laskennallisen vaiheen myötä määritellyn tasingon yksilöimiseen ja siirtämiseen sille puolisolle, jolle se osituksen myötä tulee kuuluvaksi. Laskennallisen vaiheen aikana pyritään yksinkertaistaen määrittelemään puolisoiden avio-osat ja tasingon määrä, jonka enemmän omistavan puolison tulee toiselle puolisolle suorittaa. Tavoitteeseen pyritään niin puolisoiden varojen ja velkojen luetteloinnin, omaisuuden arvostamisen kuin avio-oikeuden alaisten nettovarallisuuksien yhteenlasketun säästön kahtia jakamisen myötä. Kun kyseinen säästö jaetaan kahtia, saadaan laskettua edellä mainitut avio-osat ja niiden myötä tasinko. Silloin, kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, pyritään toimituksessa noudattamaan nimenomaan omaisuuden tasajaon periaatetta niin, että avio-oikeuden alainen omaisuus tulisi tasattua puolisoiden kesken. Osituksen toimittamiseen ja kulkuun ei ole mahdollista keskittyä tarkemmin tämän artikkelin myötä, mutta niihin voi perehtyä esimerkiksi artikkeliin ”Osituksen toimittaminen” tutustuen.
Yrityksen osalta epätarkoituksenmukainen tilanne voi syntyä osituksen laskennallisen vaiheen aikana silloin, kun enemmän omistavan puolison omaisuuteen kuuluu myös yritys, jonka osalta ei ole tehty avioehtosopimusta. Jos tasinkoa ei kyetä maksamaan muilla tavoin, voi puoliso joutua tällöin myymään tai pilkkomaan yrityksensä, jotta tasingonmaksuvelvollisuus voidaan toteuttaa.
Yrityksen osalta merkittävä on myös osituksen laskennalliseen vaiheeseen sisältyvä omaisuuden arvostaminen. Omaisuuden arvostamisessa voidaan huomioida erilaisia seikkoja ja eri arvostamisperiaatteiden mahdollisuuksia. Käyvän arvon periaate muodostuu usein pääsäännöksi, johtaen siihen, että arvostamisessa noudatetaan omaisuuden todennäköistä myyntihintaa. Arvostamisajankohtana pidetään tavallisesti ositushetkeä.
Yrityksen arvostamista on pidetty myös pesänjakajalle usein haastavana tehtävänä. Sovellettavien arvojen suhteen on tarkasteltu niin yrityksen lopettamisarvoa, tuottoarvoa kuin niin sanottua ”substanssiarvoa”. Yritystä arvostettaessa tavoitellaan usein sen markkina-arvon selville saamista. Toisaalta markkina-arvoon vaikuttavina tekijöinä on voitu pitää useitakin eri seikkoja, kuten yrityksen tuottoarvoa. Yrityksen arvostamisessa tavoitellaan kummankin puolison kannalta oikeudenmukaista lopputulosta ja sitä, ettei kumpikaan puoliso pääse teoillaan manipuloimaan omaisuuden arvoa. Puolison henkilökohtaisen ammattitaidon ei ole katsottu voivan yleensä vaikuttaa siihen, miten yritys arvostetaan.
Yrityksen osituksen yhteydessä tapahtuvaan arvostamiseen voi liittyä useita oikeudellisesti haastavia kysymyksiä, joiden osalta on suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Yritykseen liittyen voivat osituksen yhteydessä tulla tarkasteltaviksi esimerkiksi erilaiset omistussuhteet ja yrityksen arvostaminen.
- Jos yritystä ei ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle, kuuluu se tavalliseen tapaan ositettavaan omaisuuteen.
Varoitukset
- Jos yritystä ei ole nimenomaisesti suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle, voi yrityksen omistava puoliso joutua myymään tai pilkkomaan yrityksen joutuessaan tasingonmaksuvelvolliseksi tilanteessa, jossa varat eivät muutoin riitä tasingon suorittamiseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa