- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osituksen toimittaminen on mahdollista johtuen pääsääntöisesti joko puolisoiden keskinäisen avioliiton purkautumisesta tai toisen puolison kuolemasta. Osituksen on katsottu voivan tulla toimitettavaksi myös asumuseroa koskevassa tilanteessa, jota on tosin pidetty merkittävästi harvinaisempana kuin edellä mainittuja tapauksia. Osituksella tarkoitetaan aviopuolisoiden avioliiton aikana vallinneen aviovarallisuussuhteen purkamiseen tähtäävää toimenpidettä, joka voidaan suorittaa joko osapuolten välisin sopimuksin toimitettavana sopimusosituksena tai tuomioistuimen määräämän pesänjakajan toimesta tehtävänä toimitusosituksena. Ositus voidaan toimittaa silloin, kun ositukselle on olemassa ositusperuste. Ositusperusteen on avioliiton purkautumisen tapauksessa katsottu syntyvän silloin, kun avioero tulee vireille, eli avioeroa koskeva hakemus tehdään käräjäoikeudelle, ja toisen puolison kuoleman tapauksessa puolestaan puolison kuolinhetkellä. Ositusvaateen esittämiselle, ei ole laissa säänneltyä määräaikaa, mutta oikeutta osituksen vaatimiseen voidaan siitä huolimatta pitää osapuolten passiivisuuden vuoksi joissain tilanteissa vanhentuneena. Oikeudesta osituksen vaatimiseen voidaan myös luopua nimenomaisesti. Tilanteessa, jossa puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, voidaan osituksen toimittamisen sijaan suorittaa omaisuuden erottelu.
Osituksen etenemisestä lyhyesti
Yleisesti ottaen osituksen toimittamisen on katsottu etenevän niin, että toimituksen aikana vahvistetaan sitovasti se, minkä verran joko puolisoiden tai toisen puolison menehdyttyä hänen perillistensä on tarkoitus saada omaisuutta, joka kuuluu avio-oikeuden alaan. Kyseinen omaisuus myös yksilöidään toimituksen aikana, minkä jälkeen huolehditaan siitä, että osapuolten oikeudet toteutetaan tarvittavin varallisuudensiirroin. Osituksen toimittamisen tarkoituksena on näin ollen selvittää avio-oikeuteen liittyvät kysymykset niin, ettei ositukseen osallisilla ole osituksen tultua lainvoimaiseksi enää niihin liittyviä vaatimuksia. Osituksen toimittamisen osalta on huomioitava, että ositus pitää sisällään kaksi eri vaihetta, joita on kutsuttu laskennalliseksi vaiheeksi ja reaaliseksi vaiheeksi. Laskennallisen vaiheen on katsottu ilmentävän puolison oikeutta saada avio-oikeutensa nojalla tietty arvomäärä ja reaalisen vaiheen puolestaan puolison oikeutta saada tiettyä omaisuutta kyseisen arvomäärän katteeksi. Näiden vaiheiden kulkuun ja sisältöön perehdytään artikkelissa seuraavaksi.
Osituksen laskennallinen vaihe
Ositus aloitetaan laskennallisesta vaiheesta ja siitä, että ryhdytään sellaisiin toimiin, jotka ovat kattavan osituslaskelman aikaansaamiseksi välttämättömiä suorittaa. Pesänjakajan on huolehdittava siitä, että puolisoiden omaisuus- ja velkasuhteet määritetään. Lisäksi pesänjakajan on laskennallisen vaiheen aikana arvostettava avio-oikeuden alainen ja avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Osituslaskelman on katsottu sisältävän niin puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrittämisen, säästöjen yhteenlaskemisen, sen täsmentämisen, onko jommallakummalla puolisolla oikeus niin sanotun erottamisedun käyttämiseen, kannanoton vastikkeisiin ja avio-osan laskemisen. Mainitulla erottamisedulla on tarkoitettu sitä, että puolisolla voi ositusta toimitettaessa olla oikeus erottaa joitakin omia vaatteitaan tai muita hänelle yksinomaan henkilökohtaiseen käyttöön kuuluvia esineitä siinä määrin kuin voidaan pitää kohtuullisena. Osituslaskelman kannalta on tärkeää selvittää puolisoiden omistamien omaisuuksien lisäksi myös esimerkiksi se, millainen omistusosuus puolisolle kuuluu sellaisesta omaisuudesta, joka on yhteisomistuksen alainen.
Jotta puolisoiden varat ja velat voidaan selvittää, on ne osituksessa luetteloitava. Avioliiton purkautumisen johdosta tapahtuvan osituksen tapauksessa luettelointi voidaan tehdä käyttäen perustana erityistä omaisuusluetteloa, jos jompikumpi puolisoista on vaatinut kyseisenlaisen luettelon laatimista. Toisen puolison menehtymisen johdosta toimitettavan osituksen tapauksessa luetteloinnin tarkoitus toteutuu perunkirjoituksessa. Puolisoilta vaaditaan rehellisyyttä varojen ja velkojen ilmoittamisessa, jotta ne voidaan osituksen kannalta luetteloida tarkoituksenmukaisesti ja paikkansapitävästi. Puolisoiden varat ja velat on mahdollista osituksessa huomioida avioeron vireilletulon hetkeen tai toisen puolison kuolinhetkeen asti, minkä jälkeisiä omaisuuseriä tai velkoja ei voida enää pääsääntöisesti sisällyttää ositukseen.
Puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuuden säästöt saadaan selville osituksen laskennallisessa vaiheessa niin, että puolisoiden varoista vähennetään velat. Kun puolisoiden säästöt lasketaan yhteen, saadaan avio-oikeuden alainen omaisuus, joka tulee puolitettavaksi aviopuolisoiden kesken. Näin saatujen avio-osien selvittämisen myötä voidaan laskea myös tasinko eli se määrä, joka enemmän omistavan puolison tulee mahdollisesti suorittaa vähemmän omistavalle puolisolle. Tasingon maksamisen tarkoituksena onkin pidetty juuri sitä, että saadaan tasattua yhtä suuriksi puolisoiden osuudet avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.
Osituksen laskennallisen vaiheen tarkoituksena on yleisesti ottaen pidetty sitä, että selvitetään puolisoiden avio-osien suuruus ja euromääräisesti se, minkä verran omaisuutta osituksen kumpikin osapuoli on oikeutettu osituksen myötä itselleen saamaan.
Osituksen reaalinen vaihe
Osituksen edetessä ja siirryttäessä laskennallisesta vaiheesta reaaliseen vaiheeseen, on olennaisena pidetty tasinkona suoritettavaksi tulevan omaisuuden yksilöintiä ja siirtämistä siihen oikeutetulle puolisolle. Tasingon antamisella voidaan katsoa toteutettavan osituksen laskennallisessa vaiheessa huomioitua seikkaa eli sitä, että toisen puolison on havaittu omistavan vähemmän avio-oikeuden alaan kuuluvia varoja. Avio-oikeuden on katsottu tällöin toteutuvan tasingon maksamisen avulla niin, että enemmän omistava puoliso siirtää toiselle puolisolle omaisuutta omasta avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan. Voidaankin huomioida, että ositukseen mahdollisesti liittyvät omistajanvaihdokset tapahtuvat vasta tasingonluovutuksen hetkellä, eli osituksen reaalisessa vaiheessa.
Yksilöitäessä tasinkoa on pidetty pääsääntönä myös avioliittolaissa esiteltyä näkemystä, jonka mukaan tasingonantajan tulee saada määrätä itse se omaisuus, jota hän haluaa luovuttaa tasinkona. Ainakin toimitusosituksen osalta on kuitenkin huomioitava pesänjakajan toimivalta päättää osituksen sisältöön liittyvistä kysymyksistä. Sopimusosituksessa puolisoiden välillä vallitsee periaatteessa sopimusvapaus, jonka pohjalta heidän on mahdollista päättää yhdessä, mitä luovutuskelpoista omaisuutta tasinkona tullaan toiselle puolisolle luovuttamaan. Toisaalta puolisoiden välinen sopimus voi tulla myös toimitusosituksessa pesänjakajaa sitovaksi. Määrättäessä luovutettavaa tasinkoa on katsottu, että tasingon on pääsääntöisesti oltava avio-oikeuden alaista ja luovutuskelpoista omaisuutta. Jos ositus tulee toimitettavaksi toisen puolison kuolemasta johtuen, on eloonjäänyt puoliso kuitenkin vapautettu velvollisuudesta maksaa tasinkoa menehtyneen puolison perillisille. Kyseistä eloonjääneelle puolisolle suotua etua on kutsuttu myös tasinkoprivilegiksi.
Myös joidenkin muiden varallisuusjärjestelyjen toteuttaminen sisältyy osituksen reaaliseen vaiheeseen. Tällaisina järjestelyinä pidetään niin puolisolta toiselle suoritettavina hyvityserinä maksettavien omaisuuksien yksilöintiä kuin puolisoiden yhteisesti omistaman omaisuuden jakamista. Mikäli puolisoiden välillä vallitsee johonkin esineeseen kohdistuva yhteisomistussuhde, voi kumpi tahansa puolisoista vaatia kyseisen omistussuhteen purkamista osituksen toimittamisen yhteydessä.
Osituksen reaalisen vaiheen tarkoituksena on pidetty hieman yksinkertaistaen sitä, että yksilöidään osituksen laskennallisessa vaiheessa selvitetyn, puolisolle maksettavaksi tulevan, euromääräisen arvon katteeksi tuleva omaisuus.
Osituksen toimittamiseen ja toimituksen eri vaiheisiin liittyvien epäselvien kysymysten osalta on suositeltavaa keskustella aiheeseen perehtyneen lakimiehen kanssa.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Osituksen toimittaminen on mahdollista sen jälkeen, kun ositusperuste on syntynyt.
- Ositus on voitu toimittamisen osalta jakaa laskennalliseen ja reaaliseen vaiheeseen.
Varoitukset
- Vaikka tasingonmaksuvelvollinen osituksen osapuoli on pääsääntöisesti oikeutettu päättämään itse tasinkona luovutettavasta omaisuudesta, voi pesänjakajan toimivalta joissain tilanteissa tosiasiallisesti hankaloittaa säännön toteutumista.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa