- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen varallisuussuhde. Ositus toimitetaan, jos on olemassa jokin ositusperuste. Ositusperusteita ovat toisen puolison kuolema, avioerohakemuksen vireille tulo sekä asumusero-ositus. Mikäli puolisoiden avio-oikeutta toistensa omaisuuteen on rajoitettu tai se on kokonaan poistettu avioehtosopimuksella, ei suoriteta omaisuuden ositusta, vaan omaisuuden erottelu. Niin erottelun kuin osituksenkin yhteydessä on ratkaistava, mikä omaisuus kuuluu kullekin puolisolle sekä miten puolisoiden mahdollisesti yhteisesti omistama omaisuus on jaettava.
Jos ositus toimitetaan toisen puolison kuoleman johdosta, ositustahoina ovat leski ja kuolleen puolison perilliset. Avioero-osituksen ositustahoina vastaavasti ovat puolisot. Lähtökohtaisesti ositustahot voivat itse sopia tavasta, jolla he suorittavat osituksen, eli määrittävät mikä kuuluu kummallekin puolisolle sekä jakavat heidän yhteisen omaisuutensa parhaalla katsomallaan tavalla. Ositustahot voivat myös käyttää asiamiehiä apunaan osituksen suorittamisessa. Tällöin ositus suoritetaan sopimusosituksena (tai vastaavasti sopimuserotteluna).
Mikäli ositustahot eivät riitatilanteen johdosta pääse sovintoon osituksen tai erottelun sisällöstä, jompikumpi ositustahoista voi hakea pesänjakajan määräämistä. Tällöin pesänjakaja toimittaa osituksen (toimitusositus). Ositustahot ovat ositusta suorittaessaan ja yrittäessään löytää molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua voineet sopia osittaisesta osituksesta, jolloin ratkaisu osapuolten omaisuuden jakamisesta on tehty vain osan omaisuuden osalta. Tämä ei estä pesänjakajan määräämistä riitatilanteessa. Sen sijaan, mikäli ositustahot ovat sopineet koko omaisuutensa osituksesta ja sitoutuneet olemaan sitä moittimatta, pesänjakajaa ei voida määrätä suorittamaan täydennysositusta ennen kuin tuomioistuimen päätöksellä on ratkaistu se, onko omaisuutta jäänyt osittamatta. Jos kaikki omaisuus on ositettu, ositussopimus on osapuolia sitova.
Riitatilanteessa ositustahot voivat kuitenkin kääntyä lakimiehen puoleen, joka hyvin usein onnistuu löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.
Jos ositustaholla on perusteltua aihetta epäillä sitä, että toinen osapuoli ei ilmoita varallisuuttaan rehellisesti, hän voi tehdä rikosilmoituksen ja vaatia poliisitutkintaa. Rikollista ositustahon toiminta onkin erityisesti silloin, kun salaamisen johdosta tosiasiassa enemmän omistava osapuoli oikeutettaisiin saamaan tasinkona omaisuutta tosiasiassa vähemmän omistavalta osituksen osapuolelta. Rikosoikeudellisesti teko on siis petos.
Tuomioistuin onkin taho, jonka ratkaistavaksi riita osituksen sisällöstä, sitovuudesta taikka pätevyydestä voidaan saattaa. Ositusta moititaan kanteella. Toinen ositustaho voi riitauttaa toimitetun osituksen, mikäli hän ei ole sitoutunut olemaan sitä moittimatta. Usein käytännössä kuitenkin määrätään pesänjakaja ratkaisemaan ositustahojen väliset kiistat. Tuomioistuin voi ratkaista kuitenkin ositukseen liittyvät oikeudelliset ongelmat. Vaikeasti ratkaistavia kysymyksiä saattaa syntyä, kun osituksen moitekanne hyväksytään ja ositusta joudutaan sen johdosta oikaisemaan. Koska ositettava omaisuus arvostetaan käytännön mukaisesti ositushetken käypään arvoon, omaisuuden arvonmuutokset osituksen moiteprosessin aikana eivät ole yleensä merkityksellisiä. Jos moitekanne hylätään, osituksessa käytetyt arvot jäävät pysyviksi. Jos moitekanne hyväksytään osittain ja ositus palautetaan pesänjakajalle, eikä moitekanne ole koskenut omaisuuden arvostamista, pesänjakaja voi oikaista ositusta noudattaen alkuperäisen ositushetken mukaisia arvoja. Tästä säännöstä on kuitenkin poikettava, jos pesänjakajan tekemää ositusta on moitittu sillä perusteella, että jakaja on arvostanut omaisuuden virheellisesti tai ositus moitteen johdosta kokonaan kumotaan. Näissä tapauksissa pesänjakajan on arvostettava omaisuus uudelleen uuden osituksen toimittamisajankohdan mukaan.
Lakimiehemme kertovat lisää ositukseen liittyvistä ratkaisumalleista sekä avustavat ositukseen liittyvissä ongelmatilanteissa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa