- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Omaisuuden tai tietojen salaamisen osituksessa on katsottu olevan suhteellisen yleistä. Oli teon tarkoituksena mikä tahansa, voi sen seurauksena olla osituksen julistaminen myöhemmin mitättömäksi. Osituksella on yleisesti ottaen tarkoitettu toimenpidettä, jonka avulla aviopuolisoiden välinen ja avioliiton aikana vallinnut aviovarallisuussuhde saadaan purettua. Ositusperusteena voi olla niin toisen puolison kuolema kuin puolisoiden välisen avioliiton purkautuminenkin. Ositus toimitetaan näin ollen joko sellaisten puolisoiden välillä, joita koskeva avioero on tullut vireille, tai toisaalta toisen puolison ja menehtyneen puolison perillisten välillä. Toisen puolison menehdyttyä ja perunkirjoituksen ajankohtaistuttua, ovat kuolinpesän osakkaiden ja lesken velvollisuudet liittyen kuolinpesää koskevien tietojen antamiseen paikoin avioerosta johtuvan osituksen tilannetta tarkemmin määriteltyjä, mikä voi olla hyödyksi oikeiden ja riittävien omaisuutta koskevien tietojen saamisessa. Ositus on mahdollista suorittaa joko osapuolten väliseen sopimukseen perustuvana sopimusosituksena tai toimitusosituksena, johon tuomioistuin määrää pesänjakajan. Sopimus- ja toimitusosituksesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa ”Toimitus- tai sopimusositus”.
Mitä pesänjakajan toimivaltaan kuuluu?
Pesänjakajan toimivaltaan perehtyminen on omaisuuden osituksessa tapahtuvan salaamisen kannalta perusteltua. Näin voidaan todeta sen vuoksi, että pesänjakajalla on pelkästään rajattu oikeus puolisoiden varallisuutta koskevien tietojen saamiseen, mikä puolestaan mahdollistaa yleisesti ottaen sen, että puolisot voivat salata omaisuuttaan ositusta toimitettaessa. Pesänjakajan tavoitteena on pidetty sovinnon aikaansaamista osituksen osapuolten välillä ja pääsääntöisesti pesänjakajan on mahdollista suorittaa kaikki tarvittavat toimenpiteet osituksen loppuun saattamiseksi. Pesänjakajan on periaatteessa huolehdittava siitä, että osapuolet tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa. Voitaisiinkin katsoa olevan jossain määrin pesänjakajan vastuulla, että osituksen osapuolia on informoitu omaisuuden mahdollisimman tarkkaan ilmoittamiseen liittyvästä velvollisuudesta. Pesänjakajan toimivallan suhteen on noudatettu keskittämisperiaatteeksi kutsuttua ajatusta, jonka mukaan pesänjakajan vastuulle kuuluvat kattavasti kaikki osituksen osalta olennaiset ratkaisut, jollei niitä voida lain nojalla katsoa tuomioistuimen toimivaltaan kuuluviksi. Pesänjakajan toimivalta ei kata kolmannen oikeutta koskevia oikeuskysymyksiä.
Pesänjakajan toiminnan kannalta on olennaista huomioida myös hänelle asetettu ratkaisupakko, jonka vuoksi hänen on osituksessa esitetyistä väitteistä johtuen annettava perusteltu oikeudellinen ratkaisu kysymykseen jonkin esineen oikeasta omistajasta. Oikeaa omistajaa koskevat kysymykset ovat pesänjakajan toimivaltaan tavallisesti kuuluvia. Pesänjakajan muita merkittäviä tehtäviä ovat ositettavan omaisuuden laajuuden selvittäminen, avio-oikeuden alaan kuuluvan ja avio-oikeudesta vapaan omaisuuden erottaminen ja luettelointi sekä näihin aihepiireihin liittyvien omistuskysymysten ratkaiseminen. Mikäli pesänjakaja kuulee toimissaan todistajaa, on todistajan pysyttävä totuudessa ottaen huomioon, että hän voi joissain tilanteissa joutua vahvistamaan valalla sen, mitä on todistanut. Osituksen osapuolilla on pesänhoitajan toimivallasta riippumatta itsenäinen moiteoikeus sen jälkeen, kun pesänjako on suoritettu.
Puolisoiden omaisuuden luettelointi
Puolisoiden omaisuuden ositukseen liittyvä luettelointi ilmentää hyvin osituksen vaihetta, jossa puolisoiden tulisi toimia omaisuuttaan ilmoittaessaan rehellisesti ja pidättäytyä omaisuuden salaamisesta. Aviopuolisoiden varat ja velat on luetteloitava, jotta omistussuhteet voidaan selvittää. Ositukseen kuuluu sekä laskennallinen että reaalinen vaihe. Pesänjakajan on aloitettava ositus laskennallisesta vaiheesta ja niistä toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä osituslaskelman laatimiseksi. Tällaisina toimina on voitu pitää niin puolisoille kuuluvien omaisuus- ja velkasuhteiden selvittämistä kuin avio-oikeuden alaisen ja siitä vapaan omaisuuden määrittämistä.
Varojen ja velkojen tarpeellinen luettelointi tapahtuu toisen puolison kuoltua perunkirjoituksessa, kun avioerotilanteissa on puolestaan voitu käyttää omaisuusluetteloa. Erityisen omaisuusluettelon käyttämiseen on kuitenkin oltava jommankumman puolison esittämä vaatimus. Omaisuusluettelon laatimista on pidetty mahdollisena niin ennen ositusperusteen syntymistä kuin sen jälkeenkin. Luettelosta voi huolellisesti laadittuna olla paljonkin hyötyä silloin, kun muuta selvitystä jonkin omaisuuden omistussuhteista ei ole. Toisaalta pääsääntönä on pidetty, että jollei omaisuusluetteloa tai selvitystä ole saatavilla, omistavat puolisot omaisuuden yhtä suurin osuuksin, jos muuta ei näytetä. Omaisuusluettelon laatimisen merkittävyyden on katsottu korostuvan silloin, kun on aihetta epäillä, että toinen puolisoista voisi pyrkiä toimimaan osituksen aikana vilpillisesti.
Omaisuuden luettelointiin voi liittyä paikoin hankalia oikeudellisia kysymyksiä, joiden suhteen on suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
Varojen ilmoittaminen
Kuten artikkelin aikana on käynyt ilmi, on puolisoiden totuudenmukainen kaikkien varojensa ja velkojensa ilmoittaminen onnistuneen ja tarkoituksenmukaisen perunkirjoituksen tai omaisuuden luetteloinnin kannalta tärkeää. Pesänjakajan tiedonsaantioikeus ei ole rajaton, mikä korostaa puolisoiden omalle toiminnalle ja omistuksista ilmoittamiselle asetettavaa painoarvoa. Pesänjakajan voi olla mahdollista saada tiedot ositusta varten esimerkiksi puolisoiden arvo-osuustileistä. Jollei puoliso toisaalta ole halukas antamaan tietoja pankkitalletuksistaan, ei toisella puolisolla, pesänjakajalla tai muullakaan omaisuusluetteloa laatimaan tarkoitetulla henkilöllä ole mahdollisuutta saada kyseisiin talletuksiin liittyviä tietoja. Pankkitalletuksiin liittyvät säännöt pohjautuvat säännöksille, jotka koskevat pankkisalaisuutta. Tiettyjen verotietojen saaminen on voinut olla mahdollista Verohallinnon kautta, kun taas velkojen osalta on voinut ajankohtaistua julkisen haasteen hakeminen.
Omaisuuden salaamisella tavoiteltava etu
Omaisuuden salaamisen avulla tavoiteltava etu voi olla monenlaista ja kyseiseen tekoon syyllistymiseen liittyy myös selkeitä riskejä sekä seuraamuksia. Mikäli puoliso ilmoittaa varojaan osituksen yhteydessä virheellisesti tai jotain salaten, on toimella katsottu olevan usein tarkoituksena joko velkojien vahingoittaminen tai toisaalta puolison oman edun tavoittelu. Salaamalla omaisuuttaan osituksen yhteydessä puolison on katsottu voivan saada itselleen etua esimerkiksi sen vuoksi, että toiselle puolisolle maksettava tasinko on salaamisesta johtuen pienempi tai täysin olematon. Näin ollen on usein katsottu, että puoliso pyrkii salaamisen avulla tavoittelemaan taloudellista etua.
Osituksen mitättömäksi julistaminen ja omaisuuden salaamisesta johtuvat rikosoikeudelliset seuraamukset
Puolison salatessa omaisuuttaan ositusta toimitettaessa, voivat seuraamukset olla monenlaiset. Ensiksikin ositus on mahdollista julistaa mitättömäksi, jos myöhemmin saadaan tieto sitä koskevasta omaisuuden salaamisesta. Ositusta voidaan pitää mitättömänä erilaisissa tilanteissa, joita voivat omaisuuden osituksessa salaamisen lisäksi ilmentää esimerkiksi osituskirjan väärentäminen tai sopimusosituksen virheellinen teko. Mikäli kyse on omaisuuden salaamisesta, on ositus mahdollista toimittaa uudelleen riippumatta osituksen moittimista koskevista määräajoista. Osituksen mitättömyyttä tällöin koskevaa kannetta ei siis ole sidottu mihinkään määräaikaan, kun kyse on osituksen pätemättömäksi julistamisesta omaisuuden salaamisesta johtuen.
Toiseksi voidaan pitää mahdollisena puolisolle omaisuuden salaamisesta koituvia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Toinen puoliso voi perustellun epäilyn havaitessaan tehdä omaisuuden osituksessa tapahtuvaa salaamista tai epärehellistä ilmoittamista koskevan rikosilmoituksen ja poliisitutkinnan aloittamista koskevan vaatimuksen. Rikosoikeudellisesti tulkittuna kyse voi tällöin olla esimerkiksi rikoslain 36 luvun mukaisesta petoksesta. Petoksen tunnusmerkistön on katsottu täyttyvän silloin, kun henkilö erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttäen saa toisen tekemään tai tekemättä jättämään jotakin, aiheuttaen näin taloudellista vahinkoa. Taloudellisen vahingon tulee tällöin koitua erehtyneelle henkilölle tai sille, jonka eduista erehtyneellä henkilöllä on ollut mahdollisuus määrätä. Tekoon syyllistyvän tarkoituksena tulee puolestaan olla joko toisen vahingoittaminen tai toisaalta oikeudettoman taloudellisen hyödyn hankkiminen tekijälle itselleen tai jollekin muulle. Petoksen yritys on rangaistava ja teosta on mahdollista tuomita joko sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta silloin, kun kyse on edellä esitellyn kaltaisesta perusmuotoisesta petoksesta. Petoksesta on lisäksi voitu tuomita silloin, kun edellä mainitun kaltaisessa tarkoituksessa saadaan dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muulla tavalla puuttumalla aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristyminen ja siten taloudellista vahinkoa toiselle. Tunnusmerkistön voidaan aktiivisen omaisuuden salaamisen yhteydessä usein katsoa täyttyvän.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Pesänjakajan mahdollisuus puolisoiden varallisuuteen liittyvien tietojen saantiin on rajoitettu.
- Omaisuuden luetteloinnista voi olla apua tilanteissa, joissa epäiltäväksi tulee, että ositukseen osallinen henkilö on epärehellinen ositusta toimitettaessa.
Varoitukset
- Omaisuuden osituksessa tapahtuvalla salaamisella voi olla rikosoikeudellisia seuraamuksia.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa