Minilex - Lakipuhelin

Vastikkeiden huomioon ottaminen osituksessa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Vastikkeiden huomioon ottaminen tapahtuu osituksessa toimituksen laskennallisen vaiheen aikana. Avioliittolaki sisältää vastikesäännöstöksi kutsuttua säännöstöä, jonka tavoitteena on aviovarallisuusjärjestelmän ideaalitilanteen aikaansaaminen ositushetken reaalisesta tilanteesta tarkasteltuna. Ideaalitilanteena pidetään tällöin tilaa, jossa kumpikin puoliso on hoitanut avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuuttaan sillä tavalla, ettei se ole päässyt vähentymään aiheettomasti toisen puolison vahingoksi. Ositukseen sisältyy laskennallisen vaiheen lisäksi reaalinen vaihe, joka keskittyy pitkälti tasingon yksilöimiseen ja maksamiseen sille osapuolelle, jolle se osituksen laskennallisen vaiheen myötä tulee kuuluvaksi.

Osituksen tarkoituksena on saada aviopuolisoiden aviovarallisuussuhde purettua ja siihen liittyvät kysymykset selvitettyä. Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, toteutetaan se osituksessa. Osituksessa sovelletaan tällöin pääsääntöisesti puolittamisperiaatetta, eli hieman yksinkertaistaen sitä, että puolisot saavat kumpikin puolet heidän avio-oikeuden alaisen nettovarallisuutensa yhteenlasketusta säästöstä. Jos avio-oikeus on suljettu nimenomaisesti pois esimerkiksi avioehtosopimuksin tai muin määräyksin, voidaan osituksen sijaan toimittaa omaisuuden erottelu. Osituksen toimittamista voidaan vaatia sitten, kun ositusperuste on syntynyt, eli tavallisesti, kun avioeroasia on tullut vireille tai toinen puolisoista on kuollut. Avioeron vireilletultua toimitettavaa ositusta kutsutaan avioero-ositukseksi ja toisen puolison kuoltua toimitettavaa ositusta jäämistöositukseksi. Avioero-osituksen ositustahoja ovat puolisot, jäämistöosituksen puolestaan eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison oikeudenomistajat. Ositus on mahdollista toimittaa myös silloin, kun puolisot tuomitaan vieraassa valtiossa asumuseroon, mutta heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan Suomen lakia.

Miten vastikesäännöstöä sovelletaan?

Vastikesäännöstöä soveltamalla huomio kiinnitetään niiden muutosten eliminoimiseen tai toiselle puolisolle hyvittämiseen, jotka tapahtuvat saman puolison eri omaisuuslajien välillä. Muutosten eliminoimiseen tai hyvittämiseen pyritään silloin, kun puoliso on muutosten avulla pyrkinyt vähentämään omaa avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuuttaan, toista puolisoa toiminnallaan vahingoittaen. Tarkoituksena olisi pystyä pitämään avio-oikeuden alaisena tai avio-oikeuden alaan kuulumattomana omaisuutena puolisoiden omaisuutta ja siitä saatavaa tuottoa niin, että tulkinta vastaisi avio-oikeuden ulottuvuudesta aiemmin määrättyä ja tarkoitettua. Vastikesäännöstöä on kutsuttu paikoin myös ”ennallistamissäännöstöksi”, mikä kuvaa hyvin sen edellä esiteltyjä tarkoituksia. Vastikesäännöstön soveltamista on pidetty osituksen sovitteluvaatimuksen esittämiseen nähden ensisijaisena vaihtoehtona.

Vastikesäännöstöä sovelletaan edellä esiteltyä tiivistäen niin, että huomio kiinnitetään siihen, mitä omaisuutta ositustilanteessa tulisi olla, jos puolisot olisivat pidättäytyneet vastikkeisiin oikeuttaviin toimiin ryhtymisestä. Tällöin voidaan arvioida esimerkiksi sitä, mitä omaisuutta ositustilanteessa olisi, jos puoliso ei olisi hukannut avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuuttaan tai sekoittanut sitä avio-oikeuden alaan kuulumattoman omaisuuden kanssa. Osituksessa vastikesäännöstön soveltaminen ja niin sanotun ”vastikelaskelman” teko tapahtuu kuitenkin jossain määrin mekaanisemmin kuin edellä kuvaillun mukaisesti, kun vastikkeiden huomiointi tehdään niiden syntyajankohdan arvon mukaisesti.

Vastikesäännöstön soveltamismahdollisuuksien ulkopuolelle on pääsääntöisesti suljettu muun muassa sellaiset tilanteet, joissa toinen puoliso on käyttänyt omaa omaisuuttaan toisen omaisuuden parantamistarkoituksiin. Vastikesäännöstön tarkoituksena ei ole puuttua puolisoiden välisiin velkasuhteisiin.

Millaisia vastikkeita osituksessa voidaan ottaa huomioon?

Ne vastikkeet, jotka voidaan ottaa huomioon osituksessa, on mahdollista jakaa pääsääntöisesti kolmeen ryhmään. Vastikesäännöstön soveltamisen osalta voidaan huomioida, että puolisoiden oikeus vastikesäännöstön soveltamisen vaatimiseen kattaa kaikki oikeustoimet, jotka sijoittuvat tekoajaltaan vihkimisen ja ositusperusteen syntyhetken välille. Tällöin edellytetään lisäksi sitä, että myös muiden vastikkeen saamiseen oikeuttavien tunnusmerkkien voidaan katsoa täyttyvän.

Ensimmäiseen vastikkeiden ryhmään kuuluviksi voidaan nyt esiteltävän jaottelun mukaan lukea puolison omasta omaisuudesta annettavat vastikkeet. Vastikkeella katsotaan tällöin pyrittävän tasapainottamaan tilannetta, jossa toinen puoliso on käyttänyt omaa avio-oikeuden alaan kuulumatonta omaisuuttaan lisäten avio-oikeuden alaan kuuluvan omaisuutensa arvoa. Tällöin tilanne johtaisi ilman vastikesäännöstöä siihen, että kyseinen omaisuuden parantaminen koituisi toisenkin puolison hyödyksi. Ennen osituksen toimittamista tapahtuva ennallistaminen on näin ollen tarpeen. Tilanteen etenemistä voidaan kuvailla niin, että omaisuuden arvoa parantaneen puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta siirretään laskennallista lisäystä vastaava määrä takaisin avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen. Palauttaminen tehdään tällöin osituksen laskennallisessa vaiheessa ja ennen kuin velkojen kattamista tarkoittavaa toimea on aloitettu tai tehty. Esitelty säännös soveltuu pelkästään silloin, kun puoliso on parantanut nimenomaan omaa avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuuttaan kyseisestä oikeudesta vapaalla omaisuudella. Jotta vastikesäännöstön soveltaminen voidaan tehdä, tulee puolisolla olla näyttöä siitä, että varallisuudensiirtoja on tehty, mikä voi paikoin muodostua haastavaksi.

Toisen ryhmän katsotaan kattavan avio-oikeusomaisuuden yhteenlasketusta säästöstä annettavat vastikkeet, jotka annetaan ensimmäisen vastikeryhmän vastikkeista poiketen vasta sen jälkeen, kun puolisoiden velat on osituksen laskennallisen vaiheen kuluessa katettu. Kyseessä olevat laskuerät vaikuttavat tällöin siihen, minkä suuruinen avio-osa puolisoille tulee laskennallisen vaiheen myötä. Jos puoliso on ottanut velkaa niin, että hän on hankkinut avio-oikeuden alaan kuulumatonta omaisuutta, saatetaan velka joutua vähentämään määritettäessä avio-oikeuden alaan kuuluvan omaisuuden säästöä. Säästöstä voidaan joutua vähentämään myös velka, joku johtuu puolison huolimattomasta taloudellisten asioidensa hoitamisesta. Vastikesäännöstöä hyödynnetään tällöin tavoittelemalla osituksessa sellaista lopputulosta, johon ositus ilman mainittuja tekoja johtaisi. Tarkoituksena on lähtökohtaisesti, että edellä kuvaillun kaltaiset velat katetaan avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella, mutta sitä ei välttämättä ole riittävästi tai lainkaan, jolloin kattaminen tulee tehdä avio-oikeuden alaan kuuluvasta omaisuudesta. Ositettava omaisuus vähenee tällöin ja toiselle puolisolle aiheutuu vahinkoa. Näin ollen toinen puoliso on oikeutettu vastikkeeseen, joka annetaan tällöin avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Vastikkeen määräksi tulee se velkamäärä, joka on jouduttu vähentämään avio-oikeuden alaan kuuluvasta omaisuudesta.

Puolisoille on osoitettu lailla yleinen, avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuutta koskeva, huolellisuusvelvollisuus, jonka laiminlyönti voi oikeuttaa toisen puolison saamaan osituksessa vastiketta. Vastikkeen saaminen voi ajankohtaistua myös, jos puoliso on väärinkäyttänyt vallintaoikeuttaan, eli vallinnut huolimattomasti tiettyä omaa omaisuuttaan. Tällöin annettavaa vastiketta on kutsuttu myös ”hukkaamisvastikkeeksi”. Myös omaisuuden lahjoittaminen kolmannelle saattaa muodostaa toiselle puolisolle oikeuden vastikkeen saamiseen. Vastikkeen saaminen avio-oikeuden alaisten omaisuuksien yhteenlasketusta säästöstä edellyttää tiettyjen muidenkin edellytysten täyttymistä. Vastikkeensaantioikeuden on katsottu syntyvän myös puolison käyttäessä avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuuttaan hankkiakseen avio-oikeuden alaan kuulumatonta omaisuutta tai maksaakseen kyseisenlaisen omaisuuden hankkimisesta aiheutunutta velkaa. Vastikkeen arvostamisen osalta on noudatettu sen arvon soveltamista, joka omaisuudella oli vastikkeeseen oikeuttavan oikeustoimen tekohetkellä. Vastike on ositusta toimitettaessa avio-osan suuruuteen vaikuttava suure, jonka ei ole katsottu voivan jäädä velaksi.

Kolmanteen vastikkeiden ryhmään luetaan kuuluvaksi ennakkoperintövastikkeet. Ennakkoperinnön kohteluun ositusta toimitettaessa ei ole mahdollista perehtyä yksityiskohtaisemmin tämän artikkelin puitteissa, mutta aiheesta voi lukea lisää Lakitieto-osion "Perintöoikeus"-kategoriasta, esimerkiksi alakategorian "Ennakkoperintö" artikkelista "Ennakkoperintö osituksessa".

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Vastikesäännöstön avulla pyritään luomaan osituksessa tilanne, joka ilmentää tilaa, jossa molemmat puolisot ovat kohdelleet ositettavaa omaisuutta vaadittavalla huolellisuudella ja niin, ettei se ole päässyt vähenemään toisen puolison vahingoksi.

- Vastikkeet voivat erota toisistaan esimerkiksi sen perusteella, annetaanko ne puolison omasta omaisuudesta vai puolisoiden avio-oikeuden alaan kuuluvan omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä.

Varoitukset

- Jos puolisot kohtelevat avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuuttaan huolimattomasti tai muuten sopimattomasti, voi menettely koitua toisen puolison vahingoksi ositusta toimitettaessa, jos vastikesäännöstöön ei turvauduta. Vastikkeiden huomioon ottaminen osituksessa voi muodostua oikeudellisesti haastavaksi, jolloin on suositeltavaa olla yhteydessä aiheeseen perehtyneeseen lakimieheen.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]