- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ositusta voidaan kuvailla toimitukseksi, jonka tarkoituksena on saada puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde purettua ja siihen liittyvät kysymykset lopullisesti ratkaistua. Puolisoiden velat liittyvät osituksen toimittamiseen sen vuoksi, että ne tulee pääasiallisesti kattaa toimituksen laskennallisen vaiheen aikana. Artikkelin edetessä keskitytään niihin seikkoihin, joihin liittyen velat voivat tulla huomioitaviksi ositusta toimitettaessa.
Ositus toimitetaan tavallisesti puolisoiden avioliiton purkautuessa joko avioeron vuoksi tai vaihtoehtoisesti, kun toinen puoliso kuolee. Kun ositus toimitetaan avioeron vireilletultua, kutsutaan toimitusta avioero-ositukseksi ja ositustahoina ovat tällöin kumpikin puoliso. Ositusperusteen syntyhetkenä pidetään avioeron vireilletulon hetkeä. Toimitettaessa ositus toisen puolison kuoltua, on kyseessä jäämistöositus ja ositustahoina ovat tällöin sekä eloonjäänyt puoliso että kuolleen puolison oikeudenomistajat. Ositusperusteen syntyhetkenä voidaan pitää puolison kuolinhetkeä. Ositusperusteen syntyhetki määrittelee ajankohdan, josta lähtien ositustahojen on mahdollista vaatia osituksen toimittamista. Osituksen toimittaminen on mahdollista myös harvinaisemmassa tapauksessa silloin, kun puolisot on tuomittu asumuseroon vieraassa valtiossa ja heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan Suomen lakia. Osituksella toteutetaan puolisoiden avio-oikeus, mikä käytännössä katsoen tarkoittaa sitä, että molemmat puolisot saavat puolet heidän avio-oikeuden alaisen yhteenlasketun nettovarallisuuden säästöstä. Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen esimerkiksi avioehtosopimusten tai muiden nimenomaisesti avio-oikeuden poissulkevien määräysten vuoksi, voidaan osituksen sijaan toimittaa omaisuuden erottelu.
Puolisoiden velkasuhteet
Avioliiton aikana noudatettavan varojen erillisyyden periaatteen lisäksi, tulee erillisyyteen perustuva ajatus sovellettavaksi myös puolisoiden velkojen osalta. Kummankin puolison on mahdollista antaa itsenäisesti velkasitoumus ja puolisot vastaavat yksin siitä velasta, jonka he ottavat. Vastuu omasta velasta on sekä ajalta ennen avioliittoa että avioliiton kestäessä. Ajatuksen puolison oikeudesta itsenäiseen luotonottoon on katsottu suojaavan osaltaan myös velkojan etua. Velkojaa suojataan lisäksi säännöksillä, joiden mukaan puolisoiden määrättyä sopimuksin aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavasta vieraan valtion laista, voidaan kyseisenlaiseen sopimukseen vedota velkojaa vastaan pelkästään, jos sopimuksen rekisteröinti on tehty samalla tavalla kuin avioehtosopimuksen rekisteröinti. Velkojen erillisyyttä ilmentävän periaatteen kannalta on olennaista, että puolison avio-oikeuden alaisen tai avio-oikeudesta vapaan omaisuuden ulosmittausta toisen puolison velasta ei ole pidetty mahdollisena.
Velkojen erillisyydestä on voitu poiketa esimerkiksi puolisoiden yhdessä tehdyn velan tai elatusvelan tapauksissa. Poikkeaminen velkojen erillisyyden periaatteesta tarkoittaa tällöin sitä, että velkoja voi periä koko velan määrää kummalta tahansa puolisolta.
Lyhyesti osituksen laskennallisesta ja reaalisesta vaiheesta
Velkojen osalta on huomionarvoista, että ositus jaetaan toimituksena laskennalliseen ja reaaliseen vaiheeseen. Velkoja koskevien kysymysten voidaan katsoa keskittyvän korostetusti osituksen laskennalliseen vaiheeseen, jonka aikana toteutetaan niin velkojen luettelointi kuin niiden kattaminen. Osituslaskelman teko on olennainen osa osituksen laskennallista vaihetta. Sekä varojen ja velkojen luettelointi että avio-oikeuden alaan kuuluvan ja siitä vapaan omaisuuden arvostaminen on tehtävä, jotta osituslaskelman laatiminen on mahdollista. Itse osituslaskelmaan sisältyvinä on pidetty puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrittämistä, puolisoiden avio-oikeuden alaisten nettovarallisuuksien yhteenlaskemista, erottamisedun käytön selvittämistä, kannanottoa erilaisiin vastikkeisiin ja avio-osan laskemista. Erottamisedun myötä puolisot voivat erottaa ositusvarallisuudesta kohtuullisena pidettävän määrän omia vaatteitaan tai muita yksinomaan puolison henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja esineitä. Jos puolisoilla on yhteistä velkaa, huolehditaan tavallisesti siitä, että velasta annetaan vakuus. Puolisoiden avio-osat saadaan laskennallisessa vaiheessa laskettua jakamalla puolisoiden yhteenlaskettu avio-oikeuden alainen säästö kahdella, jos puolisot eivät ole sulkeneet avio-oikeutta pois tai rajoittaneet sitä. Avio-osien laskemisen myötä saadaan selville myös vähemmän omistavalle puolisolle maksettavan tasingon määrä.
Osituksen laskennallisesta vaiheesta edetään toimituksen reaaliseen vaiheeseen. Reaalinen vaihe keskittyy enimmäkseen siihen, että mahdollisesti enemmän omistavan puolison maksettavaksi tuleva tasinko saadaan yksilöityä ja siirrettyä toiselle osapuolelle.
Velkojen kattaminen osituksessa
Osituksessa huomioidaan ja katetaan yleisesti ottaen ne velat, jotka ovat syntyneet ennen avioliittoa tai avioliiton aikana, ennen ositusperusteen syntyhetkeä. Velkojen kattamisella tarkoitetaan yleisesti ottaen sitä, että puolisoiden omaisuudesta varataan velkojen maksuun laskennallisesti vaadittava määrä. Velat katetaan ositusperusteen syntyhetken, eli toisin sanoen avioyhteyden katkeamishetken, suuruisina. Jos puolisolla on ositusperusteen syntyhetkellä maksamattomia korkoja, ovat myös ne katettavaksi tulevaa velkaa. Velkojen kattaminen sijoittuu osituksen toimittamisessa laskennalliseen vaiheeseen. Edellisessä osiossa on kuvailtu osituksen laskennallista vaihetta ja seuraavaksi on tarkoitus vielä täsmentää, miten menettely velkojen osalta yksityiskohtaisemmin tapahtuu.
Velat vähennetään toimituksessa kummankin puolison bruttovarallisuudesta. Vähentäminen on tarkoitus tehdä niin, että avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kohdistuva velka saataisiin vähennettyä avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta ja avio-oikeuden ulkopuoliseen omaisuuteen kohdistuva velka puolestaan avio-oikeuden ulkopuolisesta omaisuudesta. Kohdennettaessa velkaa mainitulla tavoin on kuitenkin omaksuttu myös joitakin poikkeuksia. Puolison huolimattomalla taloudellisten asioiden hoitamisella tai muutoin oloihin soveltumattomalla käyttäytymisellä hankittu velka vähennetään avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä vain, jos vähentämistä ei voida tehdä avio-oikeuden alaan kuulumattomasta omaisuudesta.
Jos puolisoilla on yhteistä velkaa, tehdään kattaminen puoliksi kummankin omaisuudesta. Velkojen erillisyysperiaatetta edelleen seuraten, tulee yksin toisen puolison nimissä oleva velka kattaa kokonaan pelkästään kyseisen puolison omaisuudesta. Puolisoiden on mahdollista vaatia toisen osuuden maksamista yhteisestä velasta tai siitä vakuuden antamista ennen osituksen toimittamista. Se, että velat katetaan osituksessa, ei vaikuta velvollisuuteen täyttää alkuperäinen velkasitoumus tavalliseen tapaan. Ositusperusteen syntyhetken jälkeen, mutta ennen ositustoimitusta vanhentuva velka katetaan osituksessa, jolloin ajatus osituksen toimittamisesta periaatteessa avioyhteyden katketessa olleen varallisuustilanteen mukaisesti täyttyy. Osituksesta aiheutuneet kustannukset on mahdollista ottaa toimituksessa velkana huomioitaviksi. Velkojen kattamisessa on huomionarvoista, että osituslaskelmassa sovellettavaksi tulee niin sanottu ”nollasääntö”, jonka mukaan puolison ollessa ylivelkainen, merkitään omaisuuden säästö nollaksi, ei negatiiviseksi.
Osituksen aikana tehtävä velkojen kattaminen voi muodostua oikeudellisesti haastavaksi, jolloin saattaa olla suositeltavaa keskustella aiheeseen perehtyneen lakimiehen kanssa.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Osituksen laskennallisen vaiheen aikana katetaan pääsääntöisesti ne velat, joita puolisoilla on ollut ennen ositusperusteen syntyhetkeä, toisin sanoen ennen hetkeä, jona avioyhteys on katkennut.
- Puolisoilla voi olla myös yhteistä velkaa, jonka osalta heidän on mahdollista halutessaan vaatia toisen osuuden maksamista tai siitä vakuuden antamista ennen osituksen toimittamista.
Varoitukset
- Jos jonkin velan kattamatta jättäminen osituksessa saa aikaan sen, että toinen puoliso saa virheellisen määrän tasinkoa, saattaa ositus tilanteesta riippuen tulla peräytettäväksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa