- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Ositussopimus, eli osituksen esisopimus, on sopimusvapautta aviopuolisoiden välillä omaisuuden osituksessa korostava ja puolisoiden välisen avioeron varalta tehtävä sopimus. Artikkelin aikana tarkastelu kohdistetaan nimenomaan osituksen esisopimukseen, erotuksena niin sanotusta ”varsinaisesta ositussopimuksesta”, jolla osituksen osapuolet sopivat lopullisesti siitä, miten omaisuuden ositus toimitetaan. Ositus toimitetaan tavallisesti puolisoiden välisen avioliiton purkautuessa joko avioeron vuoksi tai toisen puolison kuoltua. Ositus voidaan toimittaa myös silloin, kun puolisot on tuomittu vieraassa valtiossa asumuseroon, mutta heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan Suomen lakia. Avioeron vireilletultua mahdollistuvaa ositusta kutsutaan avioero-ositukseksi ja toimituksen ositustahoina ovat kumpikin puoliso. Ositusperusteen syntyhetki on tällöin avioeroasian vireilletulon hetki. Toisen puolison kuoltua toimitettavan jäämistöosituksen osalta ositustahoja ovat sekä eloonjäänyt puoliso että kuolleen puolison oikeudenomistajat ja ositusperusteen syntyhetki on kuolleen puolison kuolinhetki.
Osituksen esisopimuksen sisältö ja sopimusvapaus
Osituksen esisopimuksella voidaan yksinkertaistaen vaikuttaa siihen, miten puolisoiden omaisuuden jakaminen osituksessa tehdään, eli miten ositus toimitetaan. Osituksen esisopimuksen muotoa, sisältöä, todistamista tai esimerkiksi sopimuksen tekemistä koskevia määräaikoja ei säännellä lainkaan lain tasolla. Osituksen esisopimus ei siis ole avioehtosopimuksen tavoin laissa säännelty ja sitä on yleisesti ottaen pidetty muotovapaana. Osituksen esisopimuksen sisällöksi voi muodostua sopiminen osituksen kannalta merkittävistäkin seikoista, kuten osituksen sisällöstä tai puolisoiden erilaisista oikeuksista ja niiden käytöstä. Myös tasinkoon liittyvistä asioista sopimista on pidetty mahdollisena. Osituksen esisopimuksen tekemiselle ei ole asetettu ajallisia rajoituksia, mutta sopimus katsotaan yleisesti ottaen tehtäväksi myöhemmin mahdollisesti ajankohtaistuvan avioeron varalta.
Puolisoille osoitettu lähtökohtainen sopimusvapaus korostuu tarkasteltaessa osituksen esisopimusta. Sopimusvapauden voidaan katsoa kattavan esimerkiksi oikeuden valita, kenen kanssa sopimus tehdään tai tehdäänkö sopimusta ylipäätänsä. Osituksen esisopimuksen kannalta on olennaista sopimusvapauden ulottuminen sopimuksen sisältöön.
Sopimusvapauden vastapainona pidetään tavallisesti ajatusta sopimuksen sitovuudesta, eli yksinkertaistaen siitä, että tehty sopimus ja sen ehdot sitovat sopimuksen osapuolia. Jäämistöosituksen suhteen on kuitenkin katsottu, ettei puolisoiden välillä tehty osituksen esisopimus sido jäämistöosituksessa, jos avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman johdosta. Lesken on katsottu voivan tällöin tavalliseen tapaan vedota tasinkoprivilegiinsä, eli leskelle osoitettuun oikeuteen olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, tarkoittaa oikeus käytännössä katsoen sitä, että he saavat ositusta toimitettaessa puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisen nettovarallisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Tasinko saadaan määriteltyä avio-osien avulla, jotka lasketaan nimenomaan edellä mainitulla tavalla jakaen kyseinen säästö kahtia. Tasingon avulla puolisoiden varallisuuserot tasoitetaan niin, että enemmän omistava puoliso joutuu suorittamaan vähemmän omistavalle puolisolle osituksessa lasketun määrän tasinkoa. Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, voidaan osituksen sijaan toimittaa pelkästään omaisuuden erottelu.
Edellä kuvaillun tasingon yksinkertaistetun määritelmän osalta on huomioitava, että osituksen laskennallinen vaihe pitää sisällään myös useita muita osituksen kannalta merkittäviä toimia, joita ei käsitellä tämän artikkelin puitteissa. Osituksen laskennallisen ja myös reaalisen vaiheen kulusta voi halutessaan lukea lisää esimerkiksi artikkelista ”Osituksen toimittaminen”.
Osituksen esisopimukseen, eli ositussopimukseen, liittyvien epäselvien kysymysten osalta voi olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
Osituksen toimittamistapojen ja osituksen esisopimuksen suhde
Puolisoiden sopimusvapaus ilmenee periaatteessa myös itse ositusta toimitettaessa, mutta toimituksen yhteydessä sitä rajoittavat osituksen esisopimusta selkeämmin esimerkiksi erilaiset muotomääräykset ja mahdollisuus vaatia osituksen sovittelua. Ositus voidaan toimittaa joko ositustahojen väliselle sopimiselle perustuvana sopimusosituksena tai toimitusosituksena, jonka toimittamiseen tuomioistuinta vaaditaan määräämään pesänjakaja. Osituksen esisopimus ei voi korvata itse osituksen toimittamista, vaan ositus tulee edelleen tehdä muotomääräyksiä seuraten. Sopimusosituksen osalta mainittu tarkoittaa niin osituskirjan laatimista, allekirjoittamista kuin todistamista kahden esteettömän todistajan toimesta. Ositusta koskevassa varsinaisessa sopimuksessa tulee tällöin vähintäänkin mainita, jos aiemmin tehtävää osituksen esisopimusta tahdotaan soveltaa ositusta toimitettaessa.
Myös pesänjakajan tavoitteena on toimitusosituksessa saada aikaan ositustahojen välinen sovinto. Pesänjakajan määräämisen on katsottu olevan mahdollista, vaikka puolisot olisivatkin solmineet osituksen esisopimuksen. Osituksen esisopimus ei näin ollen velvoita ositustahoja toimittamaan ositusta sopimusosituksena.
Avioehtosopimus vai osituksen esisopimus?
Puolisoiden oikeutta sopia omaisuussuhteistaan muulla kuin avioliittolaissa tarkoitetulla tavalla on rajoitettu. Avioliittolain tarkoittamaa tapaa ilmentää periaatteessa avioehtosopimuksen tekeminen. Avioehtosopimuksen ja osituksen esisopimuksen välillä voidaan tehdä punnintaa ja niiden väliseen suhteeseen liittyy myös joitakin oikeudellisia epäselvyyksiä.
Avioehtosopimuksen solmiminen mahdollistaa sen, että puolisot sopivat avio-oikeutensa laajuudesta poiketen avio-oikeuden alaisen puolisoiden yhteenlasketun nettovarallisuuden puolittamisperiaatteelle perustuvasta pääsäännöstä. Näin ollen puolisot voivat avioehtosopimuksen avulla joko poistaa avio-oikeuden täysin tai toisaalta rajoittaa sitä. Avioliittolaki tuntee pelkästään kolme erilaista vaihtoehtoa koskien sitä, miten avioehtosopimuksella voidaan vaikuttaa avio-oikeuden laajuuteen. Puolisot voivat valita, tekevätkö he molempien avio-oikeuden täydellisesti poissulkevan avioehdon, pelkästään tiettyyn omaisuuteen kohdistuvan osittaisen avioehdon vai vain toisen osapuolen avio-oikeuden osittain tai täysin poissulkevan yksipuolisen avioehdon. Puolisoiden ei lain mukaan tulisi siis olla mahdollista sopia muista omaisuussuhteisiinsa tehtävistä poikkeuksista kuin edellä mainituista, mistä johtuen mahdollisuutta osituksen esisopimuksen laatimiseen on pidetty paikoin keskustelua herättävänä.
Kuten artikkelin aikana on ilmennyt, voidaan osituksen esisopimus ulottaa avioehtosopimuksesta poiketen koskemaan kattavasti myös muita osituksen kannalta olennaisia seikkoja kuin pelkästään avio-oikeutta ja sen laajuutta. Avioehtosopimus on tiukasti määrämuotoinen sopimus, joka tulee mitättömyyden uhalla laatia lain edellytyksiä vastaavaksi. Osituksen esisopimuksen osalta samankaltaisia lailla tehtyjä rajoituksia ei ole, jolloin puolisoiden sopimusvapaus korostuu. Osituksen esisopimusta on pidetty avioehtosopimuksesta poiketen myös esinekohtaisempana sopimuksena. Lisäksi osituksen esisopimuksen voidaan katsoa vaikuttavan ainoastaan puolisoiden keskinäisessä suhteessa, avioehtosopimuksen ulottaessa vaikutuksensa jossain määrin myös sivullisiin.
Puolisot ovat vapaita valitsemaan avioehtosopimuksen ja osituksen esisopimuksen laatimisen välillä silloin, kun he haluavat vaikuttaa avio-oikeutensa laajuuteen ennen osituksen varsinaista toimittamista keskenään sopimalla.
- Tahdosta käyttää osituksen esisopimusta osituksena tulee ilmoittaa vielä erikseen ositusta tarkoittavassa sopimuksessa.
- Osituksen osapuolet voivat tarvittaessa vaatia osituksen esisopimuksen sovittelua.
- Osituksen esisopimuksella ei voida korvata itse ositusta. Ositusperusteen syntyhetken jälkeen on näin ollen osituksen esisopimuksesta huolimatta tehtävä ositus, joka vastaa lain vaatimia muotoedellytyksiä.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.