- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ositus on toimitus, joka tehdään yleensä joko avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi tai toisen puolison kuoltua. Ositus on mahdollista toimittaa myös silloin, kun puolisot tuomitaan vieraassa valtiossa asumuseroon, mutta heidän aviovarallisuussuhteisiinsa sovelletaan Suomen lakia. Osituksesta on toimittamistavasta riippumatta laadittava osituskirja, jota kutsutaan usein varsinkin toisen puolison kuoltua järjestettävää ositusta ilmentävissä tilanteissa jakokirjaksi. Perintökaaren sääntelyn mukaan nimenomaisesti perinnönjaosta on tehtävä jakokirja. Artikkelin edetessä tarkastellaan kuitenkin osituskirjaa, joka on osituksen aikana laadittava perusteiltaan kaikenlaisten ositusten yhteydessä, jotta ositus voidaan katsoa toimitetuksi pätevästi.
Ositustahojen on mahdollista vaatia osituksen toimittamista sen jälkeen, kun ositusperuste on syntynyt. Ositustahoina pidetään avioeron vireilletultua toimitettavan avioero-osituksen osalta puolisoita ja toisen puolison kuoltua toimitettavan jäämistöosituksen osalta eloonjäänyttä puolisoa ja kuolleen puolison oikeudenomistajia. Ositusperusteen syntyhetki on avioero-osituksen tapauksessa avioeron vireilletulo, eli hetki, jona avioeroa koskeva hakemus toisen tai molempien puolisoiden toimesta tehdään jommankumman puolison kotipaikassa sijaitsevalle käräjäoikeudelle. Jäämistöosituksen tapauksessa ositusperusteen syntyhetki on toisen puolison kuolinhetki. Jos puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, voidaan omaisuuden osituksen sijaan toimittaa omaisuuden erottelu. Osituksen pääasiallisena tarkoituksena voidaan pitää puolisoiden välisen aviovarallisuussuhteen purkamista ja siihen liittyvien kysymysten perusteellista ratkaisemista.
Artikkelin edetessä keskitytään korostetusti niihin seikkoihin, jotka ovat olennaisia osituksen toimittamisen yhteydessä laadittavan osituskirjan osalta. Käsittelyn ulkopuolelle on jouduttu rajaamaan osituksen kulun ja sisällön kuvailu, joihin on kuitenkin mahdollista tutustua ”Ositus” -kategorian muiden artikkeleiden myötä.
Miten ositus voidaan toimittaa ja tuleeko jakokirja, eli osituksen tilanteessa osituskirja, laatia aina?
Ositus on mahdollista toimittaa ositusperusteen synnyttyä ja toimittamista vaadittaessa joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Osituskirjan laatiminen on välttämätöntä kaikissa tapauksissa, eli toisin sanoen aina, kun ositus toimitetaan. Osituksen toimittamisen osalta merkitystä saavat avioliittolain sisällön lisäksi myös perintökaaren säännökset.
Sopimusosituksen on mahdollista perustua ositustahojen väliselle sopimiselle yleisesti ottaen kaikilta osin, eli niin sisältönsä kuin menettelyyn ja muihin seikkoihin liittyvien kysymysten osalta. Sopimusosituksen tapauksessa korostuu ositustahojen lähtökohtainen sopimusvapaus, jonka nojalla he voivat osituksen asettamissa tietyissä rajoissa sopia suhteellisen vapaasti keskenään osituksen kannalta olennaisista asioista. Sopimusvapauden vastapainona on sopimuksen sitovuus. Ositus vaatii toimituksena sopimiselta joidenkin muotomääräysten täyttymistä. Sopimusositus voidaan toimittaa joko ositustahojen kesken tai asiamiehiä haluttaessa apuna käyttäen. Puolisoiden valitessa ositusta toimittamaan tietyn henkilön, ei tälle anneta vastaavia valtuuksia, jotka pesänjakaja saa toimitusosituksen yhteydessä. Valitun henkilön toimivalta perustuukin yksinomaan sille valtuutukselle ja toimeksiannolle, jonka hän saa puolisoilta. Edunvalvontatilanteissa niin avioero-osituksen kuin jäämistöosituksen osalta voi olla välttämätöntä hakea sopimusosituksen toimittamiseen maistraatin lupa. Edunvalvontavaltuutetulle on annettu yleensä mahdollisuus tehdä sopimusositus ilman maistraatin lupaa päämiehen puolesta silloin, jos edunvalvontavaltuutusasiakirjassa ei kielletä sitä nimenomaisesti. Jäämistöosituksen osalta on huomioitava erityispiirteenä leskelle osoitettu tasinkoetuoikeus, jonka nojalla hänellä ei ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa jo kuolleen puolison perillisille.
Puolisoiden on mahdollista solmia keskenään myös niin sanottu osituksen esisopimus, jolle ei voida antaa kuitenkaan samaa painoarvoa kuin itse ositukselle, joka on sopimuksen solmimisesta huolimatta välttämätöntä järjestää osituskirjoineen. Osituksen esisopimus sisältää usein käytännössä katsoen toimitettavan osituksen kannalta olennaiset seikat, mutta tulee paikoin kohtuuttomana myöhemmin soviteltavaksi.
Toimitusosituksen toimittaminen sopimusosituksen sijaan ajankohtaistuu silloin, kun sopimusosituksen toimittamisen edellytyksiä ei ole. Tällöin tuomioistuin voi jonkun ositustahoista vaatiessa määrätä toimitusta hoitamaan pesänjakajan. Pesänjakajalta vaaditaan tällöin tehtävään kohdistuvaa sopivuutta, kuten ammattitaitoa ja puolueettomuutta. Jäämistöosituksen tapauksessa sama henkilö voi toimia ensin pesänselvittäjänä ja omaisuuden ositukseen siirryttäessä pesänjakajana. Jäämistöosituksen osalta pesänjakajan hakeminen on yleisesti ottaen mahdollista vasta sitten, kun hakemukseen saadaan liitteeksi jäljennös perukirjasta. Avioero-osituksessa pesänjakajaa voidaan hakea heti avioeron vireille tultua. Pesänjakajan toimivalta on paikoin rinnastettu tuomiovaltaan ja hänen ratkaistavikseen tulee keskitetysti suurin osa ositukseen liittyvistä kysymyksistä. Poikkeuksia voi aiheutua, jos jokin asia esimerkiksi nimenomaisesti määrätään tuomioistuimen ratkaistavaksi. Ositustahoilla on joka tapauksessa osituksen toimittamisen jälkeen mahdollisuus moittia tehtyä ositusta ja sillä tavoin saada asiansa myös tuomioistuimen käsiteltäväksi, mikäli se on tarpeellista.
Osituskirjan laatimista koskevien epäselvien kysymysten osalta on suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
Osituskirjan sisältö
Osituskirjan laatiminen on kumpaakin edellä esiteltyä osituksen toimittamistapaa koskeva muotomääräys. Kun ositustahot sopivat sopimusosituksen toimittamisesta, tulee sopimuksesta tehdä osituskirja. Tällöin sekä ositustahojen että kahden esteettömän todistajan tulee allekirjoittaa osituskirja. Kaksi todistajaa siis todistavat osituskirjan oikeaksi allekirjoituksillaan. Todistaminen kattaa kuitenkin pelkästään allekirjoitusten asianmukaisuuden todistamisen, eikä todistajilta vaadita yhdenaikaista läsnäoloa toimituksessa. Osituskirjaan sisällytetään osituslaskelma, jossa muun muassa puolisoiden varat ja velat selvitetään, omaisuudet arvostetaan ja sekä avio-osat että sitä myötä myös mahdollisesti enemmän omistavan puolison maksettavaksi tuleva tasinko lasketaan.
Myös jäämistöositusta toimitettaessa osituskirjan tulee olla kaikkien ositustahojen, eli myös jokaisen kuolinpesän osakkaan allekirjoittama, jollei tilanteessa käytetä valtakirjoja. Sopimusosituksesta tehty osituskirja on osapuolia sitova samalla tavoin kuin mikä tahansa tilanteesta riippuen vaadittujen muotomääräysten mukainen ja pätevästi solmittu sopimus. Ositustahojen sopimusvapauden nojalla sopimuksen ei tarvitse johtaa sisällöllisesti samaan lopputulokseen kuin pääsääntöisesti osituksessa noudatettava puolittamisperiaate, jonka mukaisesti toimittaessa puolisot saavat avio-oikeutensa nojalla puolet kummankin avio-oikeuden alaisen nettovarallisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Sopiminen mahdollistaa näin ollen sen, että toinen ositustaho saa osituksen myötä vähemmän omaisuutta, jos niin yhteisymmärryksessä ja pätevästi sovitaan. Toisaalta on huomionarvoista, että selkeästi lain tarkoituksesta ja kohtuullisuudesta poikkeava sopimus voi tulla soviteltavaksi varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain mukaisesti.
Toimitusositukseen määrättävän pesänjakajan tavoitteena on lähtökohtaisesti sopimuksen aikaansaaminen ositustahojen välille. Yleisesti ottaen pesänjakaja toimittaa osituksen avioliittolain säännösten sisältöä seuraten. Pesänjakajan toimittaessa osituksen, ei muita osituskirjan allekirjoittajia hänen lisäkseen tarvita, eikä myöskään todistajia tällöin vaadita. Ositustahot voivat pesänjakajan osituksen hyväksyessään merkitä osituskirjaan hyväksymistä ilmentävän klausuulin ja allekirjoittaa sen.
Esteellinen todistaja
Vaatimusta sopimusosituksessa käytettävien todistajien esteellisyydestä voidaan selventää viittaamalla asiasta laissa määriteltyyn sisältöön. Silloin, kun esteettömän todistajan on todistettava tai oltava läsnä tietyssä toimituksessa, on todistajaa pidetty esteellisenä silloin, kun kyseessä oleva oikeustoimi tehdään hänen itsensä hyväksi tai hän on oikeustoimeen muutoin osallinen. Todistaja on esteellinen myös silloin, jos hän on toimituksen asianosainen tai toimituksen voidaan katsoa koskevan hänen oikeuttaan. Todistaja on esteellinen silloinkin, jos hänen nykyinen tai entinen aviopuoliso, nykyinen avopuoliso, sisarus tai suoraan ylenevässä taikka alenevassa polvessa oleva sukulainen on jotain edellä mainituista. Esteellisyys voi muodostua myös, jos hänellä on mainitulla tavalla esteelliseen henkilöön jokin yhtä läheinen ja vastaavanlainen, parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastettavissa oleva suhde. Todistaja on esteellinen lisäksi silloin, kun hän on jossain edellä mainitun kaltaisessa suhteessa henkilöön, jonka tehtävänä on toimituksen tekeminen tai oikeustoimeen myötävaikuttaminen. Esteellisyys voi muodostua myös, jos todistaja on alle 15-vuotias tai hänen henkistä toimintaansa voidaan pitää sillä tavalla häiriintyneenä, ettei hän ilmeisesti voi ymmärtää sitä, mikä merkitys hänen todistamisellaan olisi tehtävälle oikeustoimelle.
Osituksen osalta on huomionarvoista, että muodoltaan virheellinen ositus voidaan ositusta moitittaessa julistaa pätemättömäksi. Pätemättömyysperustetta pidetään vahvana silloin, kun oikeustoimea koskevat määrämuodot on sivuutettu. Riittävänä on muodon suhteen pidetty kiinteää omaisuutta tasinkona annettaessakin kuitenkin sitä, että itse ositus on toimitettu oikeassa muodossa. Osituskirja on mahdollista haluttaessa rekisteröidä maistraattiin, jolloin hakemuksen ja mahdollisten liitteiden lisäksi mukaan tulee laittaa alkuperäinen osituskirja sekä jäljennös siitä.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Osituksesta on laadittava osituskirja, jota kutsutaan jäämistöosituksen yhteydessä usein jakokirjaksi.
- Osituskirjaa koskevat muotomääräykset voivat vaihdella riippuen siitä, toimitetaanko ositus sopimus- vai toimitusosituksena.
Varoitukset
- Jos osituskirja laaditaan muotomääräysten vastaisesti, voi ositus tulla moittimisen myötä pätemättömäksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa